Avainsana-arkisto: Skorpioni

Kuu sisällä

Tulee täydenkuun yö, ja alkaa samanniminen kuunvaihe kun Kuu tulee vastapäätä härän Aurinkoa yöllä noin varttia vaille yhdeltä, torstain puolella. Vanhan intiaaniperinteen mukainen nimitys tälle täydellekuulle on kukkakuu, ja voisi kuvitella että uusi kukkaloisto tuoksuisi ihanalle täydenkuun yönä. Nyt saadaan tosiaan vaan kuvitella, meidän keväässämme.

Kuu kulkee skorpionin merkin viimeisellä kolmanneksella täydeksi tullessaan, eikä skorpioni ole Kuulle luontevinta tai sujuvinta eläinradan aluetta. Näin se vaan on, että kaikki merkit eivät Kuun kannalta ole toinen toistaan parempia, ja skorpioni saattaisi olla se vihonviimeinen paikka. Kuu on pallo hukassa, koko se täydenkuun kokoinen pallukka, ja joutuu pohtimaan mitäs, mitäs? Ei yllätyksellisyyden vuoksi, vaan enemmän siksi ettei tunnu hyvältä, ei sujuvalta. Täytyy ottaa selvää, harkita toimia, tehdä työtä että löytäisi keinon miten olla.

Sinänsä se, että Kuun kanssa on työtä, ei pitäisi olla kamalaa ja pahaa ja maailmanloppu. Kokonaisuuden kannalta, kaikenlaisia aikoja ajatellessa, on hyväksi että välillä on toisenlaista. Parasta ajatella, että tätä pinnistystä, keskittymistä, tarvitaan, ja että sillä on omanlainen tarkoituksensa. Jos verrataan siihen, että jollakulla on syntymäkartallaan Kuu skorpionissa, hän saa koko ikänsä aikaa löytää ja valita itselleen sopivimman tavan olla Kuun kanssa. Ajassa joudumme tekemään tämän kuin pikakelauksella, sopeutumaan aina vaihtuviin Kuun tunnelmiin.

Kuu skorpionissa ja täydenkuun vaiheessa joutuu tosiaan ulos mukavuusalueeltaan. Kierron tässä kohdassa pitäisi näkyä, ottaa estradi omakseen, mutta skorpioni on mieluummin pinnan alla, salassa, sisimmässä, kuoren alla. Ihan kaikkien kohtaaminen ei tule luonnostaan, sillä skorpioni on kamalan valikoiva. Kranttu tosiaan, vaikka tietysti mittarina ovat tärkeät arvot kuten luotettavuus, lojaalisuus ja syvällisyys. Laaja, avoin julkisuus ei näytä nyt helpolta vaihtoehdolta. Täydenkuunaika on tärkeää palautteen antamisen ja saamisen aikaa, sitä vastavuoroisuutta. Skorpionin hengessä saa olla tarkkana, ettei pistä liian terävästi ja syvälle.

Skorpionin täydenkuun vahvuutena kannattaa pitää sisäistä psyykkistä rohkeutta. Se ei paljoa lupia kysele kun on päättänyt. Eikä tunne armoa. Tässä täydessäkuussa on kiihkeyttä, mikä saattaa kyllä paistaa esille käytännön kautta. Ajanlaatu on paremminkin sellaista kohtalonomaista saadaan tuta, kuin pyrittäisi esittelemään hillitysti tai kuviotansseja kosiskelumenoissa. Kyseessä on tosiaan erilainen täysikuu, ehkä se sitten on syvällisempi ja henkisempi kuin muut kuutamot. Kuu on täyttymyksen hetkellään kontaktissa moneen suuntaan taivaantekijöihin, ja osoittelevasti tuikkaa kulma Plutolle. Ehkä raatelee, ehkä raastaa syvältä, mutta mitä onkaan, se on sitä ehdottomasti, kokonaisesti, yksinomaan.

Kuun ja Auringon keskinäisissä suhteissa tultiin ihan kuin uudelle tasolle, kun näiden keskinäisiä kosketuspintoja kuvaava Kuunsolmulinja siirtyi uuteen merkkipariin, yläsolmu leijonaan ja alasolmu vesimieheen. Tästä näkökulmasta katsottuna tässä täydenkuunajassa on aloituksen tuntua, ihan kuin viitekehys olisi kokonaan vaihtunut. Ehkä skorpionin kyky olla ytimessä näyttää, miten maailma makaa.

Jos Kuu onkin nyt vaikea, ei se välttämättä hullu ole. Kuu on juuri tulossa kauimmaiseen kohtaan kiertoradallaan, eli kuutamo on periaatteessa vähäinen. Näinä aikoina aloituksissa on ollut enemmän vääntöä vetovoiman kautta ajateltuna. Jaksetaan, pystytään, venytään tämäkin täydenkuunvaihe sellaiseksi kuin sen on tarkoitus olla.

Kuutamoksi voisin ryhtyä,
en koskaan kuuksi.
Pilvet kääntyvät, tie ei lopu,
vaikka sen ajaa kotiin asti.
Täydenkuun suurta punaista
ei sureta yhtään.
Kaipuu se vasta veitikka onkin,
ei suostu näkymään kuvassa.

Eväiden jakoa

Siemenkuussa aletaan olla. Tottapuhuakseni täytyi oikein miettiä, mikä kuunvaihe seuraavaksi tulee, ilmeisesti niin vähän neitsyen täydenkuunaika jätti jälkeä. Siemenkuunvaiheeseen tullaan torstaina iltapäivällä vähän kolmen jälkeen, skorpionin merkin alkupuolella. Jos mainitaankin, ettei Kuu oikein viihtyisi skorpionin merkissä, niin tässä kuunvaiheessa sillä ei ole juuri merkitystä. Siemenkuu on skorpionimainen, eli jos tämä merkki jossakin kohtaa kiertoa täytyy aina katsoa, niin parhaiten juuri tässä vaiheessa.

Kuun hallitsijoihin tulee harvemmin viitattua, mutta kyllä tämä taustavaikutus täytyisi joka kerta ottaa huomioon. Hallitsijasta tulee se perusta, saako Kuu paljoa mitään aikaan merkissään. Nyt hallitsija on osoittelevasti mukana, sillä Mars on vastapäisellä puoliskolla härässä. Kuulla ja Marsilla synkkaa itseasiassa ihmeen hyvin nyt yhteen, vaikka kumpikaan ei oikein mukavuusalueellaan olekaan (Marsin kulkema härän merkki on Kuulle ylennys). Jos tilanne ei kaunein mahdollinen olekaan, tästä selvitään yhdessä. Vahvaa apua on tarjolla. Tai jos ei ihan supervahvaa, niin hyväntahtoista ainakin.

Jakamista ja jatkumon varmistamista tämä siemenkuunaika on. Kerrotaan eteenpäin, annetaan toisille, tiedotetaan ja selitetään. Ja miksi? Siksi että emme ole vain omassa kuplassa – kaloista alkaneessa kierrossa tämä täytyy erikseen tiedostaa. Jatkuvuus turvaa itseäkin lopulta. Voimme luoda jotakin upeaa ja mullistavaa, mutta jos se ei missään näy, jos kukaan ei käytä sitä, ei tällä ole kaksista merkitystä. Katse suunnataan siis kauemmaksi itsestä, ja siitä lähellä olevasta toisestakin, enemmän maailmalle jo.

Millaiset tyylipisteet skorpionin Kuulle antaisimme? Ota tai jätä -tyyliä, ehdottomuutta, ja vaatimusta kokonaan antautumisesta, intensiteetin täysinäisyydestä. Se mitä tehdään, on kotoisin sielujen syvyyksistä, ja siksi se on aitoa ja koskettavaa. Välinpitämättömyyttä ei ole, on vain joko-tai, mukana tai ulkona. Tyyli saattaa kysyä jaksamista, mutta jos motivaatio on kunnossa, tulee tämä luonnostaan. Uskallammeko antaa eteenpäin, kysymys on ihan toissijainen, silloin kun tiedämme että on pakko.

Skorpioniin liittyy lopettamista, eliminointia, tuhoamista, maatumista, häviämistä. Tämän siemenkuun aikaan tehtävämme on sanoa hyvästit kuluneelle astrovuodelle. Uusi kierto alkaa ihan siemenkuun viimemetreillä, mutta tässä sävyssä kuitenkin. Jaetaanko yhteenvetoa kaikesta kuluneesta, opitusta, ymmärretystä? Ja varmistetaan, että uusi kierto tulee, ja meillä on eväitä sitä varten.

onko kaikki hyvin?
lasipalloihin sataa vihreä lumi
ja prinsessat suutelee sammakoita

Sisäistä noitaa vainoamassa

wanhm_sco_17Taas luiskahtaa aika ratkaisevasti eteenpäin. Kauriista alkaneessa kuunkierrossa periaatteessa vähenevän puolenkuun kohta olisi voinut tulla leimallisen johtavasyklisenä tärkeimmissä taitoskohdissaan, eli aloitus kauriissa, kasvava puolikuu oinaassa, täysikuu ravussa – mutta laskeva vaa’an puolikuu jää saamatta. Sen sijaan kauriin aika ehtii muuttua vesimiehen ajaksi, ja tämä viimeinen isompi kuunsyklin vaihdos siirtyy kiinteään skorpioniin. Puolenkuun kohta tulee ihan pian puolenyön jälkeen perjantain puolella.

Eteenpäinmenon tuntua väreilee sikäli, että Kuun puolittuminen merkitsee Kuunsolmulinjan tosiasiallista käännöstä siihen suuntaan kuin sen pitäisikin mennä. Planeetat kulkevat myös edelleen melko epätavallisesti kaikki Maasta katsottuna eteenpäin, ja nyt kun koko pakka on enimmäkseen samaa mieltä, niin mennään eteenpäin. Tosin Kuu on kyllä vähenevässä vaiheessaan jo. Ehkä panttaamme isompia aloitteita vesimiehen syklin alkuun. Tuntuu pohjustamisen ajalta ja varmistelulta.

Skorpionin Kuu sävyttää valossaan heikkenevää Kuuta näkymättömämmäksi. Taas seuraavan parin viikon ajan Kuu on kiertonsa pimeämmällä puolella. Skorpioniin tummuus todellakin sopii, symboloiden kaikkea sitä salaista ja tutkimatonta, mitä on olemassa. Merkki on Kuulle työläs ja vaativa, skorpioni lienee aluetta missä Kuu joutuu astumaan ulos mukavuusalueeltaan. Kun laskevan puolenkuun vaihe osoittaa kypsyyskoetta ja haastetta, ei voida kuin päätellä ajan olevan melko kiperäntuntuista. Motiivit ja syyt tutkitaan syvältä, helpolla ei päästetä ketään. Jos ei ihan inkvisiittorin kynsissä olla, haiskahtaa tässä silti tuomion tuntu. Mutta jos ei koskaan katsottaisi näin tiukkaan, saisimmeko mitään valmiiksi, tehtyä valintaa, kohti päätöstä? Valinnan paikka on niin isoissa sfääreissä kuin jokaisen sielun sisimmässä. On sellainen kutina, että sillä mikä linja valitaan, mitä arvotetaan, millaiseen tulokseen tullaan, on ratkaiseva merkitys tulevaa ajatellen. Katsokaas kun se Aurinko on tässä vaiheessa mennyt jo vesimieheen (tapahtuu torstaina myöhään illalla).

wanhm_sco17Kuuhulluuden ilmentymiä täytyy hieman harkita. Kuu alkaa olla kaukana, puolenkuun kohdassa suuntaa kohti etäisintä kohtaansa kiertoradallaan, eli vetovoimassa on vaimeampi jakso päällä. Skorpionin Kuu silti saattaa lahjoittaa meille vaikka kuinka mystisiä hulluuden tuntemuksia, riippuen ihan siitä millaista tuskaa tongitaan sielujemme pimeimmistä sopukoista. Puolenkuun vaiheen hulluuden sävy on ennemmin synkän sarkastista, ahdistunutta, voipunutta, riittämätöntä, kuin mitään höpsöttelyä. Ehkä ollaan todenteolla hulluuden teillä tai sitten ei ollenkaan. Eikä Kuu saa mitään apuja tai sävyjä muilta (etenemistahtoisilta) taivaan kavereilta tässä puolenkuun kohdassaan, paitsi luonnollisesti Auringon kulmasta. Taidetaan yksin joutua tuomitsemaan ja kärsimään itse langetetusta tuomiosta. Jokatapauksessa tällaisena aikana tekisimme täsmälleen niin kuin itse haluamme.

Elämä on sittenkin kokemus. Ehkä.
Puolikuun välke jäätyneenä kurassa. Piste.

Luovutaan muusta kuin toivosta

bals_sco_16Vanhankuun vaiheeseen liu’uttiin Joulupäivän varhaisena aamuna hiukan ennen seitsemää. Hullu Kuu tässä anteeksi pyytelee, ettei päivitys ehtinyt ennakoivaksi, valmistamaan teitä lukijoita vastaanottamaan tulevaa. Pyhien vietto on aina erikoisaikaa, mikä kysyy toisenlaisia puuhia, eikä aikaa jäänyt taivaan miettimiselle tarpeeksi. Kuun tulo kierron viimeiseen kokonaiseen vaihejaksoon tapahtui skorpionin merkissä, mikä soveltuu oikein luontevasti sävyltään balsamiseen aikaan. Skorpionin syväluotaava toiminnan tapa lupaa voimakasta matkaa oman minän sisälle. Voimakkuus ei kuitenkaan ehkä ole se, mitä vanhankuun vaihe sinällään kysyy luopumisen ja irtipäästön tehtävissään. Skorpionin voima on ehdotonta ja eliminoivaa, ja vähemmälläkin saattaisi voida eroon päästä.

Skorpioni on eläinradan merkeistä yksi niistä, joissa Kuu tuntee jonkinasteista epämukavuutta. Ajan juoksussa tämä ei luultavasti ole niinkään haittaa ja vaikeutta kuin hiukan ylimääräistä sovittelun ja sopeutumisen vaatimusta. Kuun täytyy mennä pois mukavuusalueeltaan: kun otetaan vertailukohdiksi Kuulle omimmat merkit rapu ja härkä, voidaan päätellä Kuun olevan turvallisuushakuinen. Skorpionissa ei olla tyynessä turvassa, sillä merkki kertoo sisäisestä voimasta, puhdista ja päättäväisyydestä. Skorpioni tahtoo pitää otteessaan, ja Kuulle ominainen heilunta vaatii työtä.

Olemme päättelemässä jousimiehen kiertoa, ja skorpionin hengessä jotakin täytyy ehkä jättää pois, joten tässä mielessä luopumista varmasti tapahtuu. Tämä voi silti olla säväyttävämpää, dramaattisempaa kuin vanhankuun hiljainen päättelytyö yleensä on. Jousimiehen innostus ja näkemyksellisyys voidaan skorpionissa naulita varsin onnistuneesti osaksi sisintä, ja tästä voisi kai päätellä siten, että jousimiehen kierto muuttaa lopulta enemmän itseä kuin maailmaa. Ja vasta sitä kautta se oma näkemys vaikuttaa laajemmalle. Tehdään ensin itse kuten saarnataan ja esimerkin voimalla siirretään vuoria. Hiljentymisen ja vaimenemisen ajassa saa sisäinen vahvuus tilaisuuden lujittua.

Lopettamisen ja hävittämisen teemaa korostaa vaiheen lisäksi Kuun hallitsijan sijainti näinä aikoina: skorpionin Kuuta pomottaa Mars, mikä kohtaa Kuun alasolmua kaloissa. Alasolmussa on samantyylistä luopumista, luota työntämistä, kuin alkaneessa Kuun vaiheessakin. Mars kertoo aina toiminnasta, ja ikään kuin taivas antaisi nyt käskyä tehdä tätä poisoppimista aktiivisemmin kuin yleensä. Kalenterivuottakin ollaan pian päättämässä, lopettaminen henkii joka suunnasta. Annetaan siis jo nähdyn jäädä taakse ja keskitytään täydemmin siihen, mitä kohti ollaan matkaamassa.

bals_sco16Tässä nimenomaisessa skorpionin vanhankuunajassa ollaan Kuun kanssa hiukan väljemmin tällä kerralla, sillä samoihin aikoihin osuu Kuun sijainti kauimmaisessa pisteessään radallaan Maahan nähden. Vetovoima on heikoimmillaan, ja ehkä skorpionin raastavuuskaan ei nyt ole niin kuuhulluista kuin voisi olla. Ei niin tummia syövereitä kuin voisi olla – jousimiehen kierron toiveikkuus taitaa voittaa.

Niin kuin kevät oli liian aikainen
ja kesä nopeasti nähty
ja niin kuin syksyn silmät karisuttivat terälehtensä
ja linnut särkivät ilmaa
niin myös nyt talvi
viimeinen näistä vuodenajoista
on mahdoton elää uudestaan

Öiden Musta timantti

bm_sco_16Marraskuun Mustan Kuun yö on symbolisesti se kaikkein mustin yö vuodesta, sillä tämän viimeisen yön alkaessa Kuu on skorpionin merkin lopussa. Skorpionin dramatiikka ja kiihkeys ovat niin Mustaa Kuuta, tässä on se Kuun syvin kohta, kaikkein näkymättömin, sisäisin. Tuleva yö ei kuitenkaan ole ajallisesti vuoden mittaan pisin Mustan Kuun yö, mutta tunti tai pari ei kai ole ratkaisevaa. Yön henki on se mikä antaa ja ottaa, riepoo ja raastaa, ja henki saadaan skorpionilta.

Mustan Kuun yö on riitti sielun syvyyksiin. Kääntyminen sisäänpäin on totaalista ja täydellistä sukellusta, antautumista intuitiolle, alkemistista palon puhdistusta. Skorpionin yö ei ole heikoille, mutta kaikkien se on silti käytävä. Mustan Kuun yö on kuin nollausta ennen uutta alkua. On vaivuttava, mutta en minäkään tiedä minne, mitä se musta on. Jos sielu on tänä yönä musta, se ei ole paha asia. Kiihkeässä voimassaan skorpionin Kuu imee kaiken, se sisältää kaiken, ja siksi kyse on tässä kierrossa, skorpionin yössä, kaikkein eniten psyyken eheytymisestä.

Yön mitta on Auringon laskusta sen nousuun, ja näin lähellä Talvipäivänseisausta yötä riittää. Vähän kolmen jälkeen aletaan viritellä minää, sisintä, hiljentymään, ja aamusta yhdeksän jälkeen aika päättyy, ja aletaan valmistautua uuteen Kuun syntymään. Yön aikana, iltapuolella vähää ennen yhtätoista, Kuu siirtyy jousimiehen merkkiin. Tämä on todennäköisesti helpottavaa ja rentouttavaa, ja ennen kaikkea ymmärrystä ja viisautta antavaa.

bm_sco16expKuun kanssa kulkijoita on monenlaisia. Jotkut syttyvät uusista aluista, toisille täysikuu on Kuun aikaa, ja jotkut kokevat Mustan Kuun ajan kaikkein voimakkaimmin. Ehkä selitys itselle ominaisimmasta Kuun ajasta löytyy siitä Kuusta, mitä kannamme mukanamme, oman minuuden rakennusaineena, syntymäkartalta. Tai se voi olla yhtä hyvin konkreettinen fysiologinen Kuu, mikä kierrossaan lähimpänä ja kauimpana Maata aina viskoo meitä harjalle tai vaatimattomammin tyveneen. Tällainen Kuu on vaikein seurattavin, koska Kuu vaihtuu muodoiltaan – mutta ehkä kaikkein eniten Kuun itsensä kaltainen aaltoliikkeessään. Skorpionin yö on niin vahva, että on kumma jos sitä ei olossaan tunnistaisi, jos Kuu tuntuu ollenkaan itselle tärkeältä. Tosin tämänkertainen skorpionin yö ja Kuu ovat sieltä tyynimmästä päästä, vetovoimaltaan, Kuun ollessa vielä kaukana Maasta. Kuuhulluus ei siten olisi nyt vetovoimaista otetta vaan symbolista, mielen ja psyyken sisällä olevaa, lujasti puristavaa. Puristetaan niin kovaa että syntyy timantti.

Öistä petomaisin
raatelee aamupäivään saakka.

Luottokierto

nm_sco16Luotetaan nyt siihen, että kyllä se Uusi Kuu tässäkin kierrossa syntyy. Ajankohta on illalla vähää ennen kahdeksaa, ja eläinradan kohtana skorpioni. Skorpionin kierto on kyllä ihan erilainen. Ei tämä ole innostunut uusi alku, vaan ennemmin välttämätön, pakottava muodonmuutos. Evoluution kaltainen siirtymä toisenlaisuuteen, tilaan missä vanha ja uusi menettävät merkityksensä.

Toivottavasti olette vanhankuun aikaan ja edellisyön Mustan Kuun susien kanssa löytäneet itsestänne sen, minkä on nyt pakko muokkaantua. Sitten tuleva työ on enää tahdonvoimasta kiinni, ja vaikka kärjistetysti voi skorpionista todeta ettei sen sävyissä mikään ole helppoa, väistämättömyys voidaan edes hyväksyä. Skorpionissa ollaan aina rajoilla, ehdottomuuksissa, väkevästi, kokonaisesti, kaikki tai ei yhtään mitään. En lähtisi aikaa mystifioimaan, sillä niin yksiselitteiseltä tämä vaikuttaa.

Skorpionin sykli on sisäisyyden aikaa, ja ulkoisesti voi tuntua siltä ettei mikään muuttuisikaan. Skorpioni harvoin paljastaa ulospäin missä mennään, mikä on totuus. Vain sisäpiiriläisille ja luotetuille, siinäkin mielessä tämä on julmaa aikaa, katsotaan armottomasti jyvät akanoista. Ja se skorpionin totuus on viiltävää, pistävää, ytimessä, eikä sitä voi mitenkään ohittaa välinpitämättömästi.

Tämän kuunsyklin tehtävänä voisi olla psyykkinen voima. Sen löytäminen itsestä. Tai jos sen jo tunnistaa olevan, sitten voiman käyttäminen. Fokusoidaan energia siihen suuntaan, mihin on mentävä. Vaihtoehdoille ja haahuiluille ei ole mitään saumaa, sisulla ja vereslihalla eteenpäin. Tai en tiedä onko eteenpäin juuri se sana mitä tässä pitäisi käyttää. Väistämätön polku ei aina mene näin.

Vaikka skorpionin ajan tuntu vaikuttaa hurjalta, ei tähän ole mitään syytä suhtautua pelokkaasti. Ajanlaatua on hyvä sanoittaa itselleen, valita tietoisesti se mitä tahtoo. Jos tunnelman jättää mielessään vapisevaksi, epävarmaksi, kaihtavaksi, tästäkin tulee itsensä toteuttava profetia. Valitkaa sanoja vahvemmasta päästä, ja voitte ne tehdä todeksi. Mukavaa, kepeän iloista, se ei taida olla, mutta toisaalta, antakaa voimantunnon edes vähän hurmioittaa itseänne.

Astrologisesti jäin pohtimaan sitä mielenkiintoista seikkaa, että nyt kun uudenkuunaika alkaa, skorpionia hallitseva Mars on juuri laskeutunut normaalitoiminnan uomiin, pois poikkeukselliselta ratatasoltaan. Katsotaan tämä niin, että toiminta tulee olemaan vakaampaa, emmekä enää tarvitse Marsilta turbovaihdetta.

nm_sco_16Alkavassa kierrossa on useita mielenkiintoisia ja voimallisia ajanjaksoja. Kasvupuolella voimakohtia tarjoutuu, ja täysikuu on ihan oma juttunsa, huikea kertakaikkiaan. Laskevan puolenkuun kohdassa taas mitataan, silloin on tosi kyseessä. Jotain rauhallisempaa, seesteisempää, jopa nätimpää, saattaa olla ilmassa välillä, hetkittäin, ettei tämä jakso näyttäisi aivan taisteluksi menevän. Tästä tulee sellainen kuin pitääkin tulla.

Muuntukaa siis, lähdetään transformaation aikaan.

Sisällys, syvyys olet kaikelle,
viimeisen sanan aina meiltä salaat
ja aina toisin, vastavuoroin palaat:
laivalle ranta, laiva rannalle.

Vertikaalinen Kuu

cres_sco_16Tässä ”rauhallisemmassa” vaa’an kuunkierrossa (se on sarkasmia) sirppikuunvaihe näyttäytyy yhtenä tyynemmistä ajanjaksoista – ja kun Kuu kulkee skorpionissa, onko tämä sitten surkuhupaisaa vai sitä nurinperisyyttä ja päinvastaisuutta, mitä syksyn aika tarjoaa. Polaarimerkin voimalla mennään; sirppikuun peruskierron sävy on härkää. Skorpionin maalaamassa kohdassa on myös hyvät mahdollisuudet juurruttaa ja syventää näkemystä siitä, mitä tämän kierroksen mittaan haluaa saada aikaan. Skorpionissa mennään ihan ytimeen saakka, ja on tässä taas pientä piruilua, mahdetaanko sieltä syvyyksistä ollenkaan nousta maanpinnalle. Juurihoitoa kaikille vaan.

Kuunvaiheen vaihtuminen tulee Kuun kulkiessa skorpionin merkin loppua ja meillä keskiviikkona aikaisin aamulla noin kuudelta. Mielletään tämä kuitenkin siten, että kyse olisi vielä sudentunneista, sillä se sopii ehyesti skorpionin tyyliin. Sirpin vaihe saattaa tarjota poikkeuksellisen hyvän tilaisuuden nähdä ja ymmärtää syvällisesti, ehkä sitten sitä mihin ollaan menossa, tai omista syvimmistä vaikuttimista. Kuun tullessa sirppikohtaan sen ainoa kulma (pääaspekteja astrologisesti) on mukava mahdollisuus Merkuriukselta, mikä on itsessään mainio tekijä. Taivas ojentaa tässä suuntaa, mutta antoisuus pitäisi itse huomata ja käyttää aktiivisesti, eli tuo ainoa kulma ei ole luonteeltaan mitään automaattista herranlahjaa. Meillä on halutessamme perinpohjainen ja syntyihin syviin perustuva näkemys. Ehkä vain rohkeimmat tohtivat juntata asemansa lukkoon, sillä skorpioni ei anna kovin laajaa liikkumatilaa kuin vertikaaliseen suuntaan, ja sinnekin yhteen suuntaan, syvemmälle.

Kuunsolmun liike vihjaa, että kasvavan Kuun puolella voisi olla jopa mielekkäämpää toimia nyt sirpin aikaan, kuin että jättäisi ratkaisut myöhemmäksi. Puolenkuun kohta tulee taas kääntämään solmut pohdinnan ja kyseenalaistuksen henkeen, ja se jatkuu vielä silloinkin kun aika vaihtuu hullunkuunvaiheeksi. Sirpin kohdalla Kuunsolmut komppaavat kulkusuunnallaan asioiden etenemistä. Näinkin siis voisi aikaa lukea, mutta ei tämä katsanto kauhean tavallista taida olla.

Vielä korjaus kierron aloituksen päivitykseen. Uudenkuun innostuksissa oletin, että blogin synttärit saadaan hullunkuunvaiheessa, koska tähän aikaan blogi on aikoinaan alkanut. Aurinko mokoma kuitenkin liikahtaa paluissaan sen verran vuosittain, että blogin synttärijuhla siirtyykin sinne täydenkuun puolelle. Juuri sinne, minne ennustin pahimpaa puhuria. Tätä täytynee sitten päivitellä ajallaan.

cresc_sco16Hullun Kuun tekee aina mieli nähdä Kuu skorpionissa kuuhulluuteen taipuvaisena. On se niin dramaattinen, intohimoinen ja ehdoton merkki. Sirpissä on kuitenkin kaikkein pienimmät mahdollisuudet kallistua sinne puolelle, varsinkin nyt kun Kuu on kaikkein kauimmaisessa pisteessä radallaan Maasta katsottuna. Tiukka ja kiihkeä vetovoima on kuin haalea menneen kesän muisto.

Epätoivoiset itsensä etsijät ovat traagillisen
yksinäisiä: he eivät tunne ketään.
Yhtä yksinäisiä ovat varmat ja valmiit:
he eivät tarvitse ketään.

Varttia vailla

waxhm_sco_16

Kuunpimennys vesimiehessä on suuntana, kun Kuu asettuu kasvupuolellaan puolikkaan kohtaan skorpionissa keskiviikkona illalla yhdeksän jälkeen. Tämä kasvava puolikuu on siis kasvupuolen puolitus, ei vielä koko kuunkierron puolikas, ja sehän on se täysikuu mitä me odotamme, mikä on tämän jakson tärkein kohta. Neljännes kiertoa on vielä jäljellä pimennykseen, hieman vajaa kahdeksan päivää.

Kuun puolikas on tällä kerralla teknisesti mielenkiintoinen. Kuten aina puolikkaan kohdassa, Kuun neliökulmassa Aurinkoon nähden, Kuunsolmulinja käännähtää. Nyt saamme sen kohdilleen pitkähkön huokaamisen jälkeen, ja solmupari saa mennä suuntaansa kunnes seuraava heilautus tulee, Kuun ylittäessä alasolmua kaloissa sitten vesimiehen pimennyksen jälkeen. Illalla kuitenkin päästään vihdoin luontevaan kasvurytmiin ja eteenpäinmenon tuntuun. Ehkä se pimennyskin sieltä sitten tulee.

Skorpionissa kulkevaa Kuuta on astrologisesti pidetty sillä tavalla hankalana kohtana Kuulle, ettei se ole tässä merkissä itselleen luontevasti sopivalla alueella. Kun Kuu kaihtaa skorpionia ja kaurista, kontrollin merkkejä, kuinkahan vapautta rakastava ja väljyyttä kaipaava Kuu lopulta on? Nämä Kuulle vaikeammat alueet ovat kumpikin tiukan tosissaan, näissä ei pelleillä eikä epäröidä; ehkä skorpionin asenne rajoittaa Kuulle ominaista heijaavaa aaltoliikettä, heilahtelua tunnelmasta ja tunnetilasta toiseen, sitä vaihtuvuutta. Skorpionissa ollaan asemissa, pidetään kiinni, ehdottomuus karsii toisenlaisuuden ja vaihtoehtoisuuden. Kuu mitä ilmeisimmin kaipaa enemmän moniulotteisuutta kuin vakautta ja yksioikoisuutta. Skorpionin draama on Kuulle liikaa.

waxhm_sco16Enpä malta olla tuumimatta Kuun hallitsijan osuutta sen toteutumisen ja kulun suorittamiseen, helppouteen tai haastavuuteen. Skorpionin Kuun hallitsija on Mars, joka on pieni tovi sitten siirtynyt jousimieheen retrokautensa jälkeen. Mars on nyt taivaan yllättäjä ja villi kortti, sillä sen kulku tarjoaa meille jotakin erilaista, ihan muuta, ehkä yllättäviäkin mahdollisuuksia. Kuuta hallitsee nyt poikkeuksellinen Mars, ja se voi kertoa yltiöpäisyydestä, uhittelevasta rohkeudesta, kiperistä riskeistä, ja samalla valoisasta pelkäämättömyydestä, mahdollisuudesta kerrankin yltää korkeammalle (symbolisesti siis, ehkä Olympialaisissa ihan konkreettisestikin). Jos siis Kuun hallitsijalla on sanansa ja apunsa Kuun tunnelmissa, tällä kerralla skorpionissa matkaava Kuu ei ehkä ole yhtä pakotettu ja pihdeissä kuin yleensä. Tai sitten myös niinpäin, että erikoisen Marsin yllyttämänä Kuu on entistä pahemmin vaikeuksissa. Te saatte tulevina päivinä tunnustella onko ilmassa poikkeustilan tuntua. Puolikkaan Kuulla on edellytyksiä olla juuri niin kuuhullu kuin teistä, näin pimennyskaudessa, tuntuu.

ja taivas
käy ylikierrosta, häiriösignaali kiirii
sen pintaa, nostaa karvat pystyyn,
kylmät väreet kiirivät
karkuun
häiriö
maan ja taivaan välillä, kylmä väre
ihon pinnalla, aalloissa, taivaanhirvi
oikaisee rangan, suoristaa selän,
ja nikama jättää sinipunaisen mustetahran
vuon vuotamaan zeniitistä nadiriin,
jättää häiriön

Ei vaihtoehtoja

gib_sco16Hullu Kuu on ollut hauskasti ihan pihalla kuunvaiheista viime päivinä. On sekoiltu ja tuijotettu sitkeästi toukokuun listausta vaiheiden vaihtumisista. Nyt päivän astrologista karttaa silmäillessä alkoi näyttää ihan hullunkuunvaiheelta, eikä silmämääräisyys pettänyt, näin oikeasti on. Kasvunajan viime vaiheeseen tullaan nyt iltapäivällä kahden aikoihin Kuun ollessa skorpionissa.

Astrologisessa symboliikassa skorpioniin Kuun merkkinä yhdistetään varausta ja altistusta, mikä tahtoo olla samaa kuin ettei Kuu ole helpommillaan skorpionissa. Täytyy vähän pingottaa, että Kuun kanssa pääsee sinuiksi tässä kiihkeän tahdonvoimaisessa merkissä. Hullunkuunaika vaiheena on vielä enemmän pingotusta, joten näin tämä on nyt tulkittava, että vääntöä riittää. Mutta jos on tosiaan väännettävä ja puristettava, skorpionin voima auttaa työssä. Tällaisena aikana sisäinen tietoisuus suunnasta ja tarkoituksesta on ehdotonta, yksiselitteistä ja varmaa. Syvällä sisimmässä tunnistetaan mitä halutaan, mutta sen todentamiseksi arjen reaalitasolla saadaankin sitten tehdä vaikeita ratkaisuja.

Hulluusmomentti Kuussa on ilmiselvää. Kuun ainoa kulma tällä hetkellä on pysähdyksissä olevalle Neptunukselle, alitajuiselle vahvalle tekijälle tässä ajassa. Neptunus on kääntymässä perääntyväksi, ja liikkeen alkaa havaita vasta ensi lauantaina, niin paikoillaan planeetta edelleen on. Kuun kontakti vaiheen vaihdoksen hetkellä Neptunukselle on aina sekopäisyydelle altistava, ja nyt pysähtynyt Neptunus helpon virtaavalla kulmalla varmistaa sisäisen myllerryksen. Sisäänpäinkääntyneisyyttä vahvistaa Kuuta hallitsevan Marsin perääntyminen samassa skorpionin merkissä.

gib_sco_16Hullunkuunaika ajan symboliikan läpi tarkasteltuna on kärjistävää, psyykkisesti ladattua ja äärimmilleen pingottavaa. Vaikka kreisejä virtauksia on olemassa, tämän ei tarvitse olla pahalla tavalla kauheaa. Intensiivisyys antaa voimaa, ja oikein suunnattuna suuri energialataus mahdollistaa onnistumisenkin. Lähdetään siitä, pähkähullusta ajatuksesta, että kunhan puristetaan ja väännetään, revitään tukkaa ja huudetaan, saatetaan onnistua. Tärkeintä on yrittää ja pyrkiä. Tehdään se mikä on tehtävä, vaikka se kaikella todennäköisyydellä sattuu. Sitten ollaan sydänverellä, mutta ehdottomasti elossa.

kun tuollainen onni osuu kohdalle
ymmärtää että onni on
sellaista luksusta
johon ei kenelläkään
minulla ainakaan
ole varaa
ihmistä pitäisi suojella siltä
mitä hän haluaa
sinä rakas todella osoitit
että pahiten kompastuu
elämänsä kohokohtiin

Truth or dare

fm_sco_16

Kuu on täyttynyt skorpionissa aamulla, kun sen valon antaja Aurinko on jo siirtynyt vastapäiseen härän merkkiin eläinradalla. Skorpioni on Kuulle hankala merkki, ja varsinkin täydenkuun näkyvä kohta on aivan toisenlainen kuin tämän syvyyden ja sisäisyyden merkin perusluonne. Täydenkuunajassa tulisi näkyä ja loistaa, ja symbolisesti kuvaavaa on, että meille täydenkuun hetki ei ollenkaan näkynyt Kuun ollessa tuolloin horisontin alla piilossa. Täyttymyksen voi tunnistaa vain sisällään.

Skorpionin Kuu on intiimi ja väkevä, se ottaa ja omistaa kokonaisesti, täysin, ehdottomasti. Joko tai, ei välimuotoja, jos et ole tässä intohimossa, olet täysin ulkona, julmasti ja armottomasti. Skorpionissa on vahvuutta ja tahdonvoimaa, ote on kipeä, puristava ja pakottava. Julkisia näyttöjä ei vaadita, mutta sisäistä uskallusta sitäkin enemmän. Jos olet mukana, skorpionin täydessäkuussa on ylenmääräistä rikkautta, ekstaasia, huippua.

Jos näkyvyyden ja piilottamisen välisen ristiriidan onnistuu voittaa, tämän täydenkuun aikaan toisen kohtaaminen tapahtuu voimakkaasti sisimpää koskettaen. Se on nimenomaan prosessi, mikä totaalisuudessaan kertoo, toisen kautta peilautuessaan, itsestä paljastavia asioita. On mahdollisuus raadollisuuteen ja kirkkaaseen, rehelliseen ytimen näkemiseen ja syvään tietoisuuteen. Linjanvalinta on harvinaisen yksioikoinen kun totuus ja rohkeneminen ovat suurinpiirtein samat asiat skorpionin täydenkuun vaiheessa.

fm_sco16Haluatteko edes kuulla hulluuden mahdollisuuksista? Oma mielikuvituksenne saa laukata täydenkuun aikaan ulvovista ihmissusista tummien puiden seassa harhaileviin olentoihin. Kuuhulluus on helposti napattu, eikä sinnepäin voi vain pikkuisen kurkata ja ajelehtia, vaan se on kerralla menoa pohjiin saakka jos sille tielle lähtee. Samalla oma tahdonvoima, kontrollointikyky omien tuntemusten suhteen, on kaikkein voimakkainta nyt. Kyse on siitä, haluaako ja tarvitseeko hulluutta. Joskus voi.

Rakastuneet ja hullut aivoin kuumin
kuvittelevat haaveissaan niin paljon,
mit’ ei voi kylmä järki käsittää.
Runoilijan ja rakastajan, hullun
on kuvitelmaa kaikki! Hullu näkee
piruja enemmän kuin mahtuu hornaan.

Tahdon antaa tämän sinulle

diss_sco_16Kevättä synnyttävä kuunkierto on edelleen pimennyskierto, vaikka molemmat pimennykset ovat tapahtumallisesti jo olleet. Kierto ei ole ohi eikä pimennyksen henki ole hävinnyt. Kuun syklissä on yhä mukana loimottavaa, pakottavaa, riistävän koskettavaa voimaa. Täysikuu pimentyi, ja mitä se meille avasi, saa nyt toteutuksensa muodon.

Siemenkuun aika vaihtuu Kuun kulkiessa skorpionissa, ollessaan kulmassa oinaan Aurinkoon, Pääsiäispäivän iltana noin puoli seitsemältä. Kuun kaksinkertainen Mars-henkisyys kertoo toiminnasta, voimasta, eteenpäinmenosta ja varsinkin tahdosta. Onko selvillä mitä tahdomme?

Skorpionin siemenkuu on täällä hullussakuussa nimetty raaste-haasteeksi. Lunttasin tuolta vuosien takaa. Voimallista tunnetta on sisuksissa, eikä varovainen (perusluonteeltaan) Kuu aivan luontevasti hallitse tätä kuumaa laavaa, kaikkinielevää, korventavaa, pakahdusta. Kuu on itsessään vastaanottavainen ja avoin, mutta skorpionissa pitäisi olla sisältä rikas, ehdoton ja vahvasti koskettava. Ajassa on epätoivon vimman sävy, mutta ei se oikeasti ole epätoivoa vaan vahvaa tahtoa, lujuutta.

diss_sco16Jakamisen ja levittämisen aika on voimakkaasti yhdessä kokemista, jonkinlaista hurmosta. Ollaan ehdottomia eikä kompromissia tehdä. Pidetään kiinni siitä mikä itsessä syvällä koetaan oikeaksi, tarpeelliseksi ja pakottavaksi. Vaihtoehdottomuutta korostaa Kuun yksinäinen partiointi kiinteän laadun merkeissä. Nyt taivaalla ei ole mitään härässä, leijonassa eikä vesimiehessä, on vain skorpionin Kuun yksinäinen, erilainen ja väistämätön tehtävä viedä eteenpäin, kohti loppuaan, sitä mitä pimennysaika merkitsee. Annetaan toiselle jotakin, syvästi koskettaen. Jos joskus muutetaan maailmaa kohtaamalla, koskettamalla, ottamalla toinen, niin nyt pimennyksen painottamassa siemenkuussa, kyllä. Miten sen tekisi? Hurmataan intohimolla.

Voi, että rakkaus, side silmillään, tien löytää
sokkona ja määränpään

Kuun kantti

wanhm_sco16

Vähenevän puolenkuun aikaan skorpionissa kysytään kestääkö kantti. Ilman muuta kestää, ollaan siitä satavarmoja. Heti maanantaina aamulla, puoli kuudelta. Skorpionissa ei ole epäilyksen häivää, ei epämääräisiä sävyjä, vain musta ja valkoinen, oikea ja väärä. Kuunkierrossa puolenkuun kohta on yhtä iso muodonmuutos Kuulle kuin uusi Kuu tai huipennuksen täysikuu. Transformaation merkissä skorpionissa tilan muutos on toivottu, ajallaan tuleva, väistämättömyys. Skorpionin sisäisyys sopii vaiheeseen ehdottoman täydellisesti, sillä vähenevän kuunpuoliskon kohdalla Kuu siirtyy näkymättömämmäksi, enemmän alitajuiseksi, vahvemmin sisäiseksi tekijäksi. Skorpioni symboloi nimenomaan tätä, pinnanalaisuutta.

Puolenkuun kynnysvaiheessa vaaditaan lujuutta, sillä tämä vaihe saattaa olla jopa se kaikkein vaativin Kuun kohtaamista muutoksista. Voisin silti kuvitella Kuun toivottavan sisäisemmän vaiheen aina tervetulleeksi, sillä jotenkin öinen Kuu tuntuu olevan enemmän omillaan näkymättömässä ja alitajuisuutta korostavassa pienemmän Kuun puoliskossa kiertoaan, kun näkyvyys ja kirkkaus on ennemmin varattu Auringolle. Lujuutta tässä ajassa kysyy päätös tai kynnys tai tilinteko, tässä kohdin vaiheen vaihtuessa edessä on linjanveto, minkä pitää olla tarkoin punnittu ja harkittu. Skorpioni on yksi eläinradan lujimmista merkeistä, ja nimenomaan henkinen kantti kestää. Vaikka merkki onkin Kuulle yksi vieraimmista, tässä nimenomaisessa vaiheessa skorpionin ehdottomuudesta on vain hyötyä.

Päätöstä näyttäisi vaativan se huojunta, missä ollaan tähän asti oltu (ne Kuunsolmut jotka etenivät). Kuun selkeä ja raamikas kulma kääntää solmuparin kuten kuuluukin. Taas mennään vahvasti – siihen suuntaan mikä sisimmässä koetaan oikeaksi. Aluksi kirjoitin tuohon että eteenpäin, mutta se ei ole välttämättömyys. Mennään sinne mikä oikeaksi koetaan, mikä tuntuu todelta, mihin veri vetää. Sisimmän tasolla korusanat eteenpäinmenosta ja kasvusta menettävät merkityksensä.

Tässä puolenkuun kohdassa on kuitenkin kaikki tekemisen eväät olemassa, jos siltä tuntuu että pitäisi tehdä siirtoja, laittaa asioita jo eteenpäin. Kuu on tavoittamassa hallitsijansa Marsin, ja siksi tällä kerralla vähenevän puolenkuun aikaan sisältyy tavallista enemmän tahtoa, toiminnallisuutta, aloitekykyä ja suoraviivaisuutta. Action-packed, ajassa on intensiivistä tekemisen tuntua. Ajan henki on tiivistä ja täyttä, ja tällainen voi myllertää sisimmän isompaankin muodonmuutokseen.

wanhmosco16Onko tämä sisäinen voimakkuus kuuhulluutta? Ainakaan Kuun vetovoimaa ei käy syyttäminen, sillä Kuu kiertää nyt kauimmaisessa kohdassa Maahan nähden radallaan. Skorpionissa ei sallita heilahteluja, joten jos hulluus iskee, siellä ollaan totaalisesti, täysillä, seinähullusti. Ei lainkaan eteeristä ja vienoa, hämmentynyttä sekavuutta, vaan kirkuvaa, raivokasta, mieletöntä. Puoli on valittava hulluudessakin, ei voi olla vaan vähän, nyt ollaan ehdottomasti sitä mitä on valittu.

Tunturin alla puut kumartuvat
yhteen varjoon
pahaiseen rakoon painavat
taivas ja maa huoneeni
  Ikkunat vain
sisään katsomista varten
Yötäpäivää

Spiritual

nm_sco15Marraskuu lyttää, eikä jaksaisi, mutta uutta alkua tähänkin aikaan pitäisi rakennella. Siksi taivas tarjoaa meille nyt aloituksen skorpionissa, mikä on eläinradan tahdonvoimaisimpia merkkejä. Uuden kuunkierroksen sävy on skorpionissa tahtova, psyykkisesti vahva, totaalinen. Epäilemättä voimauttava. Härän ja skorpionin merkkipolariteetti käsittelee muun muassa materiaa ja henkeä, kummatkin merkit todellakin, uskokaa tai älkää. Skorpionin lähtökohtana on henkinen vahvuus ja mikä ettei myös vahva henkisyys. Silti voi mukana olla materiaan liittyviä teemoja yhtä hyvin, koska polaarimerkit ei koskaan täysin pääse käsittelemästä toisenkin ääripään asioita. Skorpionin merkki liitetään rikkauteen ja joskus myös pankkitoimintaan, esimerkiksi.

Uuden Kuun syntyessä skorpionissa ajan hengessä kysytään uudeksisyntymää. Aika iso juttu minun mielestäni. Hullua Kuuta pohdituttaa miksi kiinteän laadun merkki skorpioni yhdistetään suurimpaan muutokseen kaikista, transformaatioon, toiseksi muuntumiseen. Kiinteän pitäisi pääasiassa pysyttää paikallaan, juurruttaa, vakauttaa, varmistaa säilyvyys. Veden elementin merkit ovat kuitenkin kaikki uutta luovia, synnyttäviä kuten rapu ja toiseksi muuttuvia kuten kalat. Ilmeisesti skorpionin rankka prosessi liittyy tämänkaltaiseen luomiseen.

Kun uusi syntyy skorpionissa, muutos on totaalinen. Entiseen paluun mahdollisuutta ei ole. Tämän uuden alun pitäisi olla tarkkaan harkittu ja pohdittu, ei välttämättä varovaisen huolehtivalla tavalla vaan siten että voimakkaat linjat on jo valmiina. Ei tarvitse hapuilla, on päätetty mitä halutaan, ja se tehdään, otetaan. Skorpioni on strateginen merkki, tulevat siirrot on tiedossa (tärkeiden kulminaatiokohtien puolikuun vesimiehestä liu’utaan muuttuviin täydenkuun kaksosiin ja laskukuun neitsyeen). Skorpionin avainsanoja on ydin, ja kun se aloituksessakin on tiedostettu, kaikki turha voidaan eliminoida pois. Ja nämä prosessit ovat aina ihan älyttömän rankkoja. Vaikka skorpionissa on rikkautta, sekin riittää että tehdään välttämätön. Myöhemmin jouskarissa päästään sitten liioittelemaan ja irrottelemaan. Tämä on aika vähäeleistä ja näkyvällä tasollaan niukkaa (vrt vastamerkin härän stoalaisuus), syvyyksiä en lakkaa milloinkaan hehkuttamasta. Ja tässä taidetaan kurkata sinne ytimeen: intohimo ja hekuma ovat skorpionia. Ehdottomuus, omistautuminen (vrt. omistaminen härässä). Skorpionin uusi Kuu on heidän, joilla henkistä kanttia riittää.

Haluaisin pohtia lukijoiden kanssa, skorpioniin liittyen, merkin tahdonvoimaisuutta. Monia ikävänä pidettyjä asioita yhdistetään skorpioniin, kuten tässä yhteydessä pakottaminen ja manipulointi. Miten te koette sanonnan tarkoitus pyhittää keinot? Onko se skorpionissa(kaan) sallittua? Tottakai on hyvällä koetettava saada aikaan, mutta monesti ihminen näyttää ottavan rajut keinot käyttöön silloin kun tahto on vahva mutta menetelmät eivät tuota tulosta. Esimerkiksi luonnonsuojeluaktivismi, äärimmillään terrorismi.

Kun vakaassa tahdossa lähdetään uusille, tuntemattomille poluille, eläkää vahvasti ja koskettakaa toista ihmistä sydämenne liekillä siten että jälki jää. Koskettakaa sielua!

Eikö syksy, eikö
kypsyminen ole
sammumistaan syvää,
kuumaa aistittua
varmuuttaan!

Hämärä jo mailleen hiipi

blackmooncat_sco15Aurinko valui jo aikaisin horisontin alle aloittaen tämän kierroksen Mustan Kuun yön, viimeisen painin ennen uutena syntyvää Kuuta. Skorpionin merkissä tämä on valtaisa, vavisuttava kokemus, kestäen ihan koko yön seudun aamun valkenemiseen huomisen kahdeksan aikoihin.

Astrologian sääntöjen mukaan Kuu ei skorpionissa viihdy. Tätä jäin pohtimaan, miksi ei. Kuu on itsekin veden elementin tekijä, periaatteessa Kuun pitäisi hyvin ymmärtää skorpionin syvä tunteikkuus. Paitsi se taitaa olla skorpionissa enemmän kuin tunnetta; kaikenkattavaa intohimoa, raadollista tuskaa, mustavalkoista ehdottomuutta eikä yhtään mitään siltä väliltä tai sinnepäin. Kokonaan, syvältä, täydellisesti. Miksi Kuu ei pystyisi tähän, onhan sen omakin luonne heiluvainen?

Skorpionin henkeen Mustan Kuun yö sopii upeasti. Kun tarkoituskin on päästä syvälle, tässä ollaan siellä jo kuin valmiiksi. On ihan kuin Kuu ei pysyisi mukana tässä kiihkeydessä. Kuun ei auttaisi nynnyillä, sehän on varovainen luontojaan, vaan uskaltaa heittäytyä. Kun Kuu heilahtelee itsessäänkin, miksi skorpionissa on sitten niin vaikeaa antaa mennä ääripäästä toiseen? Kuu taitaa pelätä kohdata itsensä, heijastellessaan kaikkea muuta. Kuu varoo että se heilahtaisi liikaa. Ja skorpionissa on nimenomaan itsestä kyse, sillä skorpionin merkki on pimeä (eikä tässä ilmauksessa ole mitään negatiivista) eikä sitä pysty heijastelemaan. Pimeys ei heijastu. Skorpionissa ammennetaan ainoastaan oman itsen sisältä. Muilta et saa mitään, itsen pitää riittää. Tätä merkin vaativuus saattaa tarkoittaa.

Nyt ei kuitenkaan ole valinnan varaa. Tänä yönä on sisin kohdattava. Hullu Kuu toivottaa mustaa ja pimeää kaikille, sieltä syvyyksistä löytyy ymmärrys ja vastaus siihen, millainen muodonmuutos tulevassa uudestisyntymässä odottaa. Ei voi olla sinnepäin eikä laimeasti, vähätellen. On uskallettava antautua. Kenellä riittää kanttia tulevalle yölle?

Niin monesti kuin
olen laulanut kuusta –
tänä iltana
ensi kerran tajuan
miten on pimeä yö.

Trans Kuu

fm_sco15

Viikko alkaa skorpionin täydelläkuulla, eli täysillä paahdetaan armoa antamatta. Mustavalkoisesti kyllä nyt täytytään, eri asia sitten miten se ilmaistaan. Onko mitta täynnä? Mitään sinnepäin se ei ole, skorpionissa ei koskaan puolillaan (en nyt tarkoita Kuuta vaan symboliikkaa!), ehdottomasti kaikki tai ei mitään. Täydessäkuussa ollaan kaiken puolella, jos taivaasta osataan mitään päätellä.

Tämä mollottavista Kuista kaikkein vaativin, skorpionissa saatu, on se kaikkein syvällisin ison Kuun aika. On melko ristiriitaisesti voimakkaan introspektion aika, vaikka kuunvaihe kertookin toisten kohtaamisesta, peilaamisesta ja vuorovaikutuksesta. Omaa intuitiota on pakko kuunnella, sitä ei voi sivuuttaa. Kuun valaisu voi kertoa itsestämme jotakin, toisten kautta sihdattuna, sillä tämä on vahvaa psyykkistä aikaa. Melko kimurantti asetelma tämä kuitenkin on, sillä skorpioni ei ole erityisen kuunteleva merkki, vaikka tämä palautteen saamisen hetki onkin. Voi olla hyvä miettiä millaisin omin suodattimin toisilta saatua sanaa lukee. Näissä Marsin hallitsemissa merkeissä, niin oinaassa kuin skorpionissakin, on rehellisyyttä, ja siksi tämä on tiukka paikka juuri itselle, jokaiselle, henkilökohtaisesti ja syvällä (tosi syvällä) sisimmässä – olla rehellinen sille mitä saa, mitä näkee täydenkuun valossa.

Kuu ei nyt kulje radallaan mitenkään lähellä Maata, ja siksi täydenkuun fysiologiset vaikutukset saattavat olla ihan normaaleja. ”Epänormaalius” tulee aineettomasta, psyykkisyydestä, kenties henkisyydestäkin. Voi olla ihan valaistuksen aikaa jollekin, kuten joskus oli Buddhalle. Ihan samalla tavoin kuin astrologian eräänlainen esoteerisuus ei kaikille nappaa, ei koko ihmiskunta taida olla virittäytynyt taajuuksille, että tämän ainutlaatuisen täydenkuun viban tavoittaisi. Ollaan haltioituneita heistä, jotka saavat kiinni kosmisesta väreilystä.

sco_moonMitäpä tällaisella valtaisalla, latautuneella tuntemuksellaan tekisi? Skorpionin ajassa aina hyvä ja oikea vastaus on transformaatio. Uudelleensynnytään, kuoriudutaan irti vanhasta, muunnutaan kokonaan toiseksi. Sellainen pikkujuttu vaan, että nyt ajatuksen taso ei ollenkaan riitä. Muuntumisen on tapahduttava kokonaisesti, intensiivisesti, ehdottomasti. Jos mietit jo kompromisseja, passaa tämä täysikuu omalta kohdaltasi, sillä esoteerisesti, tämä ei avaudu eikä näyttäydy kaikille. Vaikka Kuu näkyisikin. Ja sitten voi tietysti AINA rakastua, intohimoisesti.

Miten ikinä enää
uskallan nousta rakkauden rattaille,
sanoin silloin kun viimeksi putosin
ja tunteeni oli rampa aikoja.
Mutta taas minä olen matkalla,
ja rattaita vetää vikuri hevonen,
joka ei piiskaani usko.
Perille pääsen tuskin koskaan.

Turha rimpuilla

bals_sco_riverJos kuunvaiheita saisi milloinkaan valita, en laittaisi vanhankuun aikaa näihin kiireisiin joulunaluspäiviin, ja jos vanhaa kuuta nyt olisi katseltava, en valitsisi merkiksi skorpionia. Kosmos valitsee, ja tähän on koetettava sopeutua. Jouluajatuksia on siirrettävä vielä pikkuisen tuonnemmaksi, sillä skorpionin balsaminen Kuu on ihan liian herkullinen sivuutettavaksi. Mieleen käpertymisen aika psyyken syvyyden merkissä – tuleeko tästä vaarallinen reissu, mille ei myydä paluulippuja.

Koska Kuu ylipäätään on vahva? Silloin kun se kaikkein eniten näkyy, täydenkuun aikaan, vai pimeimmillään kun Kuulle ominainen alitajuisuus on voimakkainta? Vai tunnustellaanko Kuuta ainoastaan sen fysiologisen vetovoiman kautta – silloin kuisinta aikaa olisi tarjolla vasta jouluaattona kun Kuu kulkee radallaan taas kaikkein lähimpänä Maata.

Ehkä vastauksia on monia, kuten on monenlaisia ihmisiäkin. Toiset etsivät näkyvää Kuun valoa, toiset kajastusta sisällään, jotkut tunnistanevat nesteitä liikuttelevan vetovoiman itsessäänkin. Meitä yritetään varsin usein ympätä standardeihin, kertoa millainen kokemuksemme pitäisi olla, ja jos oma sisäinen ääni piipittää vastaan, se on silloin väärässä. Niinkö. Jos ei tunnistakaan keskivertoa selitysmallia itsessään? Mikä ei silloin toimi, minä, Kuu vai selitys?

Vanha Kuu skorpionissa tuntuu siksi mielenkiintoiselta, koska skorpioni on kaikkein ehdottomin merkki. Kuu mielellään häilyisi enemmän, mutta skorpionin henki tässä ajassa viskaa suoraan ytimeen. Se ei anna vaihtoehtoa ohittaa, vaan pakottaa tunnistamaan olennaisimman. Matka minuuteen ei ehkä houkuttele, mutta kyllä tästä tulee mieleen kannattaako ollenkaan pyristellä vastaan kun Saturnuskin on vaihteeksi karmallisimmillaan.

Aikaa vaan pitäisi löytää sielun tutkailulle. Skorpionissa ei voida saada salamavälähdyksiä, koska prosessit ovat syviä ja kattavia. Hullu Kuu on ainakin luopunut turhasta, vienyt konkreettisesti tuhkatkin pesästä, ja lopettaa vaiheista ja merkeistä valituksen.

Talven kuu, salaneuvos, tulee ja menee
miten tahtoo,
mennen tullen
koira nuuhkii portin takaa,
pakkanen silmät napilla,
lumiukon hymy on musta ja iloinen.

Mustista mustin Kuun yö

blackmoon_sco14_hauntedTällainen yö on mahdollista saada vain kerran vuodessa! Mustan Kuun yö skorpionissa – jo ideana niin herkullisen kamala, raadollinen, hirvittävä. Ja tuo oli vain kummituslinnojen kauhuromantiikkaa, sillä Mustan Kuun hetki näin tahdonvoimaisessa syvyyden merkissä on tottakai loistava mahdollisuus.

Onhan? Nyt pitää Kuun syklissä mennä syvälle alitajuntaan, valmistua uudelleensyntymään, eikä mikään muu merkki toimi yhtä transformatiivisesti, vanhan kuolettaen kuin maatumisen oma skorpionin merkki. On tilaisuus käsitellä kuona, puhdistautua, tulla kokonaan uudeksi. Mielestäni tätä ei kannata missata.

Ehkä ei ole tarvis toteuttaa tuskallisia riittejä eikä ripotella päälleen tuhkaa (vaikka leikkimielisesti kehotinkin sitä varamaan koko yön tarpeiksi). Skorpioni on pelon ja voimakkuuden merkki, ja sen ehdottomuudessa piilee rohkeutta. Tarttuminen ”kammotukseen” mikä omasta sielusta löytyy, on pienempi paha kuin jättäisi tilaisuuden käyttämättä aristellessaan. Kun käy läpi sen mitä täytyy, on ilmanmuuta vahvempi. Lupaan sen (Hullulla Kuulla on tulevaa jousimiehen Uutta Kuuta oireileva luottavainen mieli).

Skorpionin kyky tuhota voi olla sekin tarpeen. On hyvä luopua siitä, mikä ei auta eteenpäin. Hävitys on kuin symbolista kompostia, missä jätteestä syntyy ravinnetta.

blackmoon_sco14crowMustan Kuun yö alkoi jo iltapäivän puolella, Helsingin korkeuksilla noin puoli neljältä, ja tällä kerralla saamme rypeä oman mielemme manaloissa aamunsarastukseen saakka. On aikaa tarttua kipeimpiin pisteisiin, tuikkia pahimpia kohtiaan tiedostamisen neuloilla ja selvitä voittajana. Vaikka aamulla puuskututtaisi, ollaan kuitenkin hengissä, eikös vaan.

Vaan en malta olla palaamatta siihen, miksi tämä blogi oikeastaan syntyi. Kuu on hullu, ja rehellisesti, kyllä se tulevana yönä tulee olemaan kaikkein hulluimmillaan. Olen alkanut jo kovasti tykätä sellaisista ajoista, joissa ulvonta vaanii jokaisen kuunsäteen takana. Ovat vähän toisenlaista Kuuta, nämä.

kun sitten saapui se yö
jolloin häneltä viimein vaadittiin sielu
hän ei kyennyt hillitsemään itseään
vaan palautti sen jo tuntia ennen

Mustasta valoa kohti

nm_scoSuhtaudun alkaneeseen Kuun kierrokseen syvän epäluuloisesti, varauksellisesti ja varovaisesti. Uudenkuun aikaan tultiin viime yönä pimennyksessä skorpionissa, ja aloitus on niin syvän musta kuin olla voi. En minä mustuutta pelkää, sillä se on täynnä sisäistä voimaa. Pimennyksestä alkanut sykli on merkittävä ja tärkeä, kertakaikkiaan vahva, se on niin tumma että on oikeastaan kirkas, mutta vain ytimen ja sisimmän tietoisuudessa; keskellä liekki, muualla vielä pimeää. Jos riittää, että tahtoa on, näillä mennään nyt eteenpäin. Tuntuu myös siltä, että valinta ei ole omissa käsissä ollenkaan, olihan alku Auringonpimennys ja siten osa suurempaa suunnitelmaa. On pakko aloittaa, vaikka tyhjästä. Nousta Feeniksinä.

Skorpionin Uusi Kuu on tahdonvoimassaan, draamassaan vaativa. Se kysyy huolellisen suunnitelman, tahtotilan ja omien voimien löytymistä. Kaikessa raastavuudessaan se on miltei riemukas opettavaisen tulikokeen tavoin. Nyt ei heikot pärjää, ja uusi juttu pelottaa niin ettei rauhoittavat auta. Samalla skorpionikuu on vakaa ja kovuudessaan tyyni. Sen voimaan voi luottaa, jos uskaltaa. Tällaisessa ajassa ei heiluta jokaisen tuulen mukana.

Epäilykseni tulevan kuunkierron sävyistä nostatti muiden kuunvaiheiden helppous. Sen täytyy olla näennäistä, sillä loogisesti ajatellen skorpionista lähteneen alun täytyy olla vaikea, etenkin kun eteenpäin ponnistetaan pimenneestä Auringosta. Mutta ei Kuu ole looginen! Aloitusta seuraavat vaiheet lupaavat innostusta, sujuvuutta, herkkyyttä, valoisuutta ja optimismia. Onko tämä näennäisyys totta tulevaisuudessa, sen ratkaisee ilmeisesti toivomme ja tekomme.

nm_sco14Syklissä näyttää tämä musta alku sekä tyypillisesti hullunkuunvaihe olevan ne upottavat suot, joissa kapsahdetaan hulluuteen, jos tähän suuntaan ollenkaan ollaan menossa. Perusrakenne pysyy kuitenkin koossa ja vakaana. Kuun hulluudet voivat olla ne rikkaimmat oivalluksen hetket, mennään siis nerouden ja hulluuden rajoja paukutellen, lähdetään katsomaan mikä on transformaatio, millaiseksi synnymme uudestaan.

Otan itseäni kädestä ja virtaan eteenpäin
viiruina pimeää ja vastahankaa
eteenpäin aina eteenpäin
vain vauhti on
                mutta ketä
ketä minä pidän kädestä
käännyn itseäni päin
                pysähdy
näytä kasvosi
vauhti lyö vastaan
pimeä tyhjä ilma
vain vauhti oli
eteenpäin

Ihaile kirsikkapuun kukkia nyt, myrskytuuli saattaa tempaista ne yön aikana mukaansa

sco_cresAuringon noustessa aamulla sunnuntaina tulivat Aurinko ja Kuu keskinäiseltä etäisyydeltään sirppivaiheeseen. Aurinko on vaa’an alussa, Kuu ylittää skorpionin merkkiä. Tätä vaihetta, juuri nyt syksyisessä mielenmaisemassa, tekisi mieli arvottaa osuvaksi. Sirppikuu on hengeltään härkämäinen, ja nyt liikutaan sen syksyisessä polaarimerkissä. Jos idean näkyväksi luominen onnistuu härässä, miksei siitä selvittäisi skorpionissa, varsinkin kun skorpioni on selviytymisen ja hengissäpysymisen mestarismerkki.

Nämä sirppikuun – siemenkuun ja härän – skorpionin vastakkaisuusparit ovat ihmeen vähän ulospäinsuuntaavia ja kommunikoivia siihen nähden, mitä näissä kuunvaiheissa tulisi tehdä. Miinusmerkkisen varauksen merkit tahtovat ennemmin suunnata sisäänpäin, puskea ja jurnuttaa keskenään. Ei tartte auttaa!

Skorpionin sirppikuussa pidetään voimakkaasti kiinni siitä, mikä oli alkuidea. Sakset ne on skorpionillakin. Tarrautuminen ilmenee ennemmin psyyken tasolla kuin näkyvissä asioissa. Aika vahvasti ollaan mieltä, mutta mahdollisesti – jos tämä sirppi kovasti nappaa – joku joutuu jo tässä vaiheessa transformaation eteen. Eli viilaamaan suuntaa.

Skorpionin sirppikuuta pohtiessa tuli mieleen kuva ankarasta sirpinheiluttajasta, viikatemiehestä itsestään, että jos tässä intoudutaan liian tarmokkaasti sirpin kanssa heilumaan, päitä alkaa putoilla. Toivon ettei tämän julkikirjoittaminen kapsahda omaan nilkkaan (niin moni asia viime aikoina on toteutunut omalla kohdalla kun on muka aivan viattomasti ja huumorilla sen tuonut julki). Tällä tahdoin ilmeisesti teroittaa seikkaa, että skorpionin ajassa (kuunvaiheen sellaisessa) pitää olla tietoinen mielestään. Siitä voi nousta ajan haaste: skorpioni on ehdoton, eikä siksi sirppikuun aikana mitään pitäisi tehdä puolivillaisesti ja vasurilla. Jos ei ole mielessään ja täysillä mukana eikä asiansa takana, se kostautuu. Ja varmaan näin käy yleensäkin, tässä sirppikuun ajassa teema tunkee esille vaan voimakkaammin.

sco_cresc2Mille skorpioni on uskollinen? Ajatellaan varmaan ensimmäisenä, että omille tuntemuksilleen, veden merkkinä ja silleen. Syksypuolen merkkinä skorpioni ei kuitenkaan ole samalla tavoin omaehtoinen kuin eläinradan aloittavat merkit, oinas ja härkä etu(sarvi)päässä. Eikä skorpioni ole samalla tavoin idealistinen tai yhteisöllinen kuin kierroksen lopun merkit, jouskari, kauris, vesimies ja kalat. Onko skorpioni ihmissuhdemerkkejä? Sijaintinsa mukaan sen pitäisi olla.. Esitän, että näiden sirppikuun päivien aikana tulisi konkreettisesti lujittaa yhteenkuuluvuutta itselle tärkeiden ihmisten kanssa. Kyllä kauriin puolenkuun mittari sitten kertoo, luulinko väärin, tai viimeistään täydenkuun pimennys.

Eikö syksy, eikö
kypsyminen ole
sammumistaan syvää,
kuumaa aistittua
varmuuttaan!

Pintaa syvemmällä puolikuussa

sco_moonKuu tulee aamuyöllä kasvussaan ratkaisukohtaan, jonka jälkeen se alkaa näkyä taivaalla isompana ja tavoitella täydenkuun isoutta. Puolenkuun vaihe saadaan alkuun skorpionissa, ratkaisuissa ollaan tahdonvoimaisia ja ehdottomia. Tiedetään mitä tahdotaan ja askelletaan siihen suuntaan, homma tuntuu aivan yksinkertaiselta ilman mitään empimisiä, puntarointia ja vatvomista. Pohjalla täytyy tietysti olla oikea valinta, sillä tässä kohdassa vaihtaminen ei onnistu.

Puolikuun vaiheessa Kuunsolmuille tapahtuu suunnan muutos, ja nyt ollaan päättämässä epäröinnin aika, eli solmut kääntyvät perääntymään Kuun ja Auringon neliökulmasta. Tässäkin on ehdottomuuden leima, mikä niin hyvin sopii skorpioniin. Vaiheeseen saadaan sitkeä ja päättäväinen eteenpäinmenon tuntu, sellainen mummo lumessa olo, vaikka kesässä onneksi ollaankin. Skorpioni ei pinnalta katsottuna näytä erityisen toimeliaalta, mutta sen sävyssä saadaan aikaan kaikkein syvimmät muutokset, kokonaiset uudelleensyntymät.

Kasvavan puolenkuun vaihe on asetelmaltaan rapumainen, ja toinen veden elementin merkki Kuulle saattaa toimia oikein hyvin. Se toteutetaan mikä tuntuu hyvältä ja oikealta, itsestä rehelliseltä, tinkimättömästi. Voi olla hyväksi, että skorpionin voimasta tähän kohtaan saadaan tiettyä julmuutta, sillä puolenkuun vaiheen päätökset ovat huomattavia. Valinnoissa aina joitakin vaihtoehtoja joudutaan hylkäämään, ja siihen tarvitaan kovuutta ja päättäväisyyttä.

Minä näen Kuun merkin ja vaiheen loksahtavan niin luontevasti yksiin juuri nyt, ettei tämän pitäisi nostaa mitään erityisiä ristiriitoja, eikä sitä kautta negatiivista hulluutta esiin. Mustavalkoisuus ja ajassa oleva jääräpäisyys voi katsantokulmasta riippuen vaikuttaa kreisiltä, sillä skorpioni jakaa vastaanottoa: toiset ymmärtävät jopa intuitiivisesti, toisia linjanveto pelottaa ja kavahduttaa. Asenteesta riippuen hulluuden ilmentymiä voi ilmaantua, mutta ei oikeastaan itsessä, vaan siinä miten toiset reagoivat. Jokainen kokee olevansa oikeassa, ja sehän on nähty millaisiin verilöylyihin tuo asenne johtaa. Jonkinlaista outoutta saadaan kenties kokea siitä, että Kuun näkyvä vaihe alkaa hyvin näkymättömässä merkissä. Siksi asiat nyt eivät ehkä näy, mutta tuntuvat sitäkin voimakkaammin.

hm_scoSkorpionin Kuussa on aina se ”ongelma” että Kuu vierastaa tätä merkkiä. Tässä ei koskaan tunneta samanlaista varauksetonta tyytyväisyyttä kuin esimerkiksi ravussa tai härässä. Pieni varpaillaanolo ei välttämättä ole pahaksi, mutta kaikilta kohdin tulevat siirtymät eivät tunnu mukavilta. Ne on kuitenkin pakko tehdä. Skorpionissa on aina kyse selviytymisestä, kuolemankamppailusta symbolisessa mielessä, minän muutoksesta minkä jälkeen tunnistaa olevansa vahvempi.

En minä enää kirjoita, koskaan,
minä olen kuollut jo kauan.
Minussa ei enää mikään sano, soi,
ei kuluta pintaa puhki, repeile ohuudesta,
ja minä olen joku toinen, uusi.

Voimakas ja väkevä hulluus

gib_scoTervetuloa hullunkuunvaihe! Tätä tässä nyt enää kaivattiinkaan, kun ajassa on päällimmäisenä kaikenlainen sekaannus ja hämmennys muutoinkin. Kohti täyttäkuuta lähdetään pinnistämään skorpionin merkin alussa, ja voi jee että jo vihlaisee mahanpohjaa kuin hyppyrimäessä alastulossa. Pitkään aikaan Kuu ei ole näyttänyt meille seinähullua, sekopäistä puoltaan. Enkä todellakaan väitä, että Kuu näyttäisi nytkään yhtään mitään! Ei skorpionissa paljasteta – mutta asioilla on tapana tulla ilmi. Toisinaan hulluus on niin lähellä normia, että pystyy huijaamaan. Tai kontrolloimalla sitä, minkä näyttää, niinhän narsistitkin tekevät. Olkaa siis varuillanne, pelätkää varjoannekin, tämä hullunkuunvaihe on totisinta, synkintä ja hulluinta mitä on aikoihin nähty.

Toivoisin niin, että minun ei koskaan tarvitsisi kirjoittaa auki näitä ajatuksenvirtojani. Tuo oli mielikuva Kuusta skorpionissa hullunkuun kasvuvaiheessa eikä mikään totuus, varsinkaan astrologinen sellainen. Skorpioni on psyykkinen merkki, vahva ja vain poikkeustapauksissa horjuva. Hullunkuunvaihe saattaisi osoittaa tuollaista poikkeusta. Eikä merkki ole Kuulle helpoin. Yhteisvaikutus saattaa siis, joissakin olosuhteissa, näyttäytyä vaikeana. Näillä asioilla ei saisi laskea leikkiä. Mielen järkkyminen syvällä minuudessa on vakava asia. Kun ajanlaadun mahdollisuuden näin tiedostaa, voi tietoisesti, skorpionimaisen kontrolloidusti suunnata kohti psyyken lujuutta, mielen vahvuutta, sisimmän eheyttä. Ajanjakso ennen tulevaa täyttäkuuta saattaa olla jollakin tavoin hiuksianostattavaa, mutta valoisampaa on pian luvassa. En suosittele sortumaan hätiköityihin valintoihin. Aika on paras ovi ulos raastavista tunteista.

gib_sco2Mikään ei ole nyt lepsua tai valjua. Tämä on voimakas, tahdonvoimainen ajanjakso, jossa pusketaan kohti sitä mikä on valittu. Epäröidä ei tarvitse, eikä tarvitse edes yrittää olla erityisen sympaattinen, ei mielistellä ja suostutella. Kyse ei ole siitä mikä täytyy tehdä, vaan mikä halutaan tehdä. Loppujenlopuksi vain halusta.

Minä kirjoitin olet kuu menossa pilveen
ja nyt sinä jo tulet

Intohimoisia paljastuksia

fullm_scoOn myönnettävä, että tämän täydenkuun tiimoilta heräsi mieliteko antaa mennä vaan, pohjanmaan kautta ja syvyyksiin asti. Ja toisaalta tuntui siltä, etten halua tämän nimenomaisen ajan hengestä muuta kuin vaieta. Antaisinko siis olla, ja Kuulle luvan säilyttää kaikki salaisuutensa?

Nyt illalla täyttyvä Kuu mollottaa skorpionissa, merkin viimeisellä kolmanneksella. Tämä on tunnelmaltaan kenties kaikkein vaativin täysikuu, ja täyttymistä seuraava muutaman päivän jakso väreilee intohimoa, tummaa syvyyttä, väkeviä tunteita, koko kirjoa vihasta ja halveksunnasta kaikkinielevään hurmioon.

Kuu parka joutuu tässä koetukselle. Kukkeus ja täysinäisyys tulisi antaa näkyä, mutta tämä on päinvastaista skorpionin perusluonteelle. Kuun maagista valtaa voidaan hyvin käyttää piiloissa, salassa, manipuloiden ja piilovaikuttaen, mutta avoimuuden haasteeseen Kuu ei helposti nöyrry. Ennemminkö sitten vaikka seotaan täysin? Tämä täysikuu voi olla se kaikkein kuuhulluin, sekopäisin, raivottaren lailla myrskyävä ja tunteita pakahduttava Kuu. Hulluudessa voidaan avoimesti huutaa julki, mutta kuka sitä uskoo kun viesti on tunnevyöryä?

Kun aiempi hullunkuunvaihe aloitettiin vaa’an hillityn charmin sävyissä, tuntuu nyt ihan naurettavalta kuinka yhdessä purskahduksessa, tunteiden palossa, villin raivon vallassa voidaan hetkessä tehdä tyhjäksi kaikki, mistä hullunkuun ajassa yritettiin viimepäivinä pitää kulissia yllä. Yksi viitanheilahdus ja kaikki on pyyhkäisty olemattomiin? Tai ehkä skorpionikuu käyttää valtaansa ja voimaansa pitääkseen yhä yllä salaisuuksiaan, sitä mitä vaa’assa ei sopinut paljastaa, ja mitä nyt skorpionissa kuolemankaan uhalla ei voida paljastaa.

fm_scoKuulla kuitenkin on taivaalla rakentava tuki, jos tästä haluaa koettaa pitää kiinni; väistyvä ylitys lujalle Saturnukselle. Eikä olisi täyttäkuuta ilman vastavuoroisuutta, Auringon vastakkaisuutta, ja Aurinko on rauhallinen, maltillinen, ihan toista maata kuin ääripäänsä tunteissaan vahva Kuu. Skorpionikuu on kaikkein ehdottomin, joten valittavaksi näyttää jäävän intohimon myrsky tai vankasti tuettu mykkä hiljaisuus. Minä en pakota Kuuta paljastamaan korttejaan vielä tässä vaiheessa, ja varmaankin myös te lukijat tulette ajan ilmiöistä ymmärtämään, onko kyseessä joko vai tai.

Niin kuin toiset sielut seilaavat
sävelten aalloilla,
minun henkeni ui
sinun tuoksussasi, ihanaiseni!

 

Vahvasti mieltä

diss_soc_dra

Tänään ollaan niin täpinöissään Auringon menosta oinaaseen, että kuunvaiheen vaihtuminen ei varmaan voisi vähempää ketään kiinnostaa. Näin vaan käy, että Kuu ehtii skorpionissa siemenkuun aikaan jopa ennen kuin Aurinko pääsee räjähtävään uuteen alkuunsa. Kun skorpionissa mennään Kuun kanssa, on sille varmaan mieluista että suurin huomio kääntyy johonkin toisaalle. Skorpparissa ollaan salakavalia ja piilotellaan todellista agendaa.

Tuntuu peräti hämmentävältä, että siemenkuu on perimmäiseltä luonteeltaan skorpionihenkinen. Tähän vaihdokseen päästään silloin kun katsotaan teknisesti oinaasta lähtevää Kuun sykliä, vaikka nyt toki lähdettiin liikkeelle jo kaloista. Tarkoitan tällä ilmiötä, että kuunvaihe oikeassa ajassa karkaa ikään kuin kauemmaksi Auringon siirtyessä eteenpäin. Teknisessä perusvaihden katsannossa Aurinko pysyy mukamas kaiken aikaa paikoillaan siellä oinaan alussa, ja näinhän ei oikeasti tapahdu. Taivas elää, ja meidänkin täytyy elää eteenpäin kaiken aikaa. Vaikka välillä ei niin huvittaisi.

Siemenkuu on Kuunkierron laskupuolella tapahtuvan tiedonjakamisen ja laajemmalle levittäytymisen aikaa. Onko siksi niin, että tiedonvälityksen tulisi todella olla piilovaikuttamista, psykologista tunteiden sorkintaa ja käydä suljettujen ovien takana? Luulen että tuollaisessa näkemyksessä on vahvemmin pinnalla skorpionin merkkiin liitetyt negatiiviset piirteet, jotka ikävä kyllä ovat tämän merkin osalta sitkeästi enemmän esillä kuin skorpionin myönteiset puolet.

Käsitykseni on, että siemenkuunvaiheen skopionihenkisyyden salaisuus on sen psyykkisessä vahvuudessa. Tarvitsee olla varma asiastaan ja omata sisäistä vahvuutta sekä sitkeyttä, jotta asiansa saa jaettua maailmalle. Mielestäni skorpioni on henkisesti eläinradan vahvin merkki. Jos on jaettavaa, tulee pystyä olemaan sen takana lujasti ja vakuuttavasti, antaa vaikutelma että mitään muita vaihtoehtoja ei ole. Ei siis suostutellen, silkkihansikkain tai helppoheikkimäisesti myyden. Ei pinnallisesti karkkiväreillä houkutellen vaan syvältä sisimmästä herättäen.

diss_scoSiemenkuun vaiheen voi nähdä myös erittäin vaativana tehtävänä Kuulle. Voidaan ajatella siten, että onko jaettavalla ja levitettävällä ollenkaan merkitystä, jos se on vain iloista helppoa ympärilleen huiskimista. Työ täytyy tehdä perinpohjaisesti ja itselle rehellisesti. Kuulle skorpionin merkki on se kaikkein haastavin. Näin se vaan on, että jokin eläinradan alue merkityksineen ja teemoineen on kaikkein vähiten luonteva niin Kuulle kuin muissa merkeissä kullekin planeetalle. Raaste-haaste skorpionissa Kuu joutuu kaikkein lujimmalle, ja silloin vastassa on aina murtumisen vaara. Skorpioni ei murru helposti, mutta jos se tapahtuu tässä kuunvaiheessa, on siitä leikki kaukana. Kuuhulluuden kohdalla ei siis olla pikkuisen höpsähtäneitä vaan todella, todella syvästi, kokonaisesti hulluuden puolella.

Entä kun yöt ovat ajatuksia täynnä
päivät unia
mihin väliin mahtuvat teot
                             tähtöset? todellisuus

Varmana

homersmenTaas täytyy kohottaa katse taivaalle, sillä Kuu siirtyi skorpioniin ja sitä myöden uuteen kulmaan Aurinkoon nähden. Nyt ollaan neliössä eli laskevan puolikuun kohdassa kiertoa, joka vuoden alusta lähti liikkeelle kauriissa. Skorpionissa liikkuva Kuu on poissa mukavuusalueeltaan, sillä tämän merkin voisi astrologisesti tulkita olevan se vihonviimeinen minkä Kuu itse valitsisi. Ja on muuten ajatuksena aika jännä, että se on juuri veden elementin merkki, Kuun omaa elementtiä.

Jos skorpionin ehdottomuus ja mustavalkoisuus sittenkin sopisivat juuri tällaiseen kuunvaiheeseen, missä täytyy olla lujana? Puolenkuun aktiivisessa kohdassa on tarkoitus suorittaa tarkistus. Oletko aikaisemmin valinnut oikein, pitääkö linja, täytyykö korjata ja esittää perusteluja. Näissä asioissa skorpionikuu on hyvä, sillä se näkee syvälle, olennaisen ja tarkasti. Varovaisesti ehdotan, että tämä olisikin siunaus eikä kirous.

Puolikuu ja Kuun kulma Auringolle käänsi myös Kuunsolmut kulkemaan oikeaan suuntaansa eli perääntymään aina lähemmäksi kohti merkinvaihdosta. Hyvä niin, ei tarvitse epäillä kauempaa. Tosin täytyisi olla itse selvillä mitä esittää, mutta tottakai te olette, olettehan.

incoherentPuolikuun mittarista lähdetään vähenemään Kuun valossa selkeästi, silmillä havaittavasti. Nyt meillä on laskukuiden laskukuu, sävyltäänkin ihanasti tummuva. Hullunkurisesti huomaan ajattelevani tästäkin pahuksen vaiheesta jo hullullekuulle ominaiseen käänteiseen tapaan. Skorpionin raastava ja voimakas Kuu tuntuukin vapauttavalta ja luotettavalta. Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä? Seuraat vaan sydäntäsi ja se on siinä. Skorpioni uhkuu itsevarmuutta, ei siihen pysty muut vaikuttamaan. Skorpioni on muodonmuutoksen merkki, ja sitähän me joudumme tekemään jokaisessa uudessa vaiheessa, omaksumaan uudenlaisen reagoinnin tavan. Niin hämmästyttävän yksinkertaista, että alan jo epäillä tähän olevan koiran tai jonkun muun elikon olevan haudattuna. Mahtaisiko olla se, että Hekate Mustan Kuun jumalatar kulkee parhaillaan vaa’an viimeisellä kriittisellä asteella, ja voi olla turhan kiireinen näyttääkseen valoaan eksyville.

Ja hulluutta? Epäilemättä sitä on aina ripaus mukana skorpionin Kuussa. Näe mielessäsi tummanpuhuva, tukkaansa riistävä, vaikertava ja kirkuva hullu. Se on Hullu Kuu. Minä.

Kuljen,
muutun
siksi joka kulkee
tuskin näkyvien tähtien alla
kuivien lehtien seassa
missä me kaikki
lopullisesti.

Tuhkaa ja nokea

scorpiomoonVuoden viimeinen vanhan Kuun aika tulee sopivasti kohdilleen vuoden viimeisten päivien ajaksi. Skorpionissa kulkeva Kuu siirtyi osoittamaan yhtä sopivasti pohjamutien katsastamisen aikaa aamulla seitsemän jälkeen. Symboliikka on väistämätöntä. Nyt ei käydä läpi ainoastaan tätä kiertoa, jousimiehestä alkanutta, vaan pistetään pulkkaan koko kulunutta vuotta.

Skorpionissa on selviytymisen henki, mutta se tulee veitsen terällä ja veren maku suussa. On varmaan heitä, jotka voivat kokea sisäistä vahvuutta ja kätellä itseään onnistuneesta vuodesta. Ja aivan takuulla on heitä, jotka vielä tärisevät hiuksenhienosta ohituksesta, täpärästä pelastumisesta. Vain skorpionissa voidaan täysin ymmärtää, että kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.

Tavallaan syvyyksiin sukeltaminen on helppoa skorpionin ajassa, koska mitään muuta vaihtoehtoa ei näytä olevan. Iloisilta onnistujilta dramaattinen riepottelu tulee viemään kirkkaimman terän riemujuhlinnasta, mutta epäilemättä tälläkin on tarkoituksensa. Suojelkoon se liialliselta ylpeydeltä ja antakoon nöyryyttä ottaa huomioon kaiken sen, minkä olisi voinut pärjäämisestä huolimatta tehdä toisin ja paremmin.

Vanhan Kuun aikaan tehtävänä on sisäistää koettu ja opittu, ja tehdä siitä synteesi. Tämä luo perustan tulevalle. Skorpionin sävyttämässä Kuussa kun minuuden syvintä ydintä käydään läpi, tuhkaa pölisee, mutta samalla siitä syntyy varmuus. Tämän jälkeen enää mikään ei voi yllättää.

Bright moon reflected in waterSkorpioni symboloi uudelleensyntymistä, ja siksi vuoden vaihtuminen alkaa tavallaan jo tästä. Mennyt tuhkataan, ja se voi tuntua raadolliselta, julmalta ja surulliselta, mutta vain tästä luopumisesta kasvaa uutta. Lahtausprosessi täytyy käydä läpi, toki vain symbolisesti sielun tasolla, ja tehdä tilaa tulevalle. Skorpionin anti on tavoittaa syvin olemus, ”kirkkain” ydin minuudesta, vaikka eihän se aina niin kiillotetulta näytä. Ytimensä tiedostaminen on se pohja, josta uusi kierros voi alkaa.

Vuoden vaihtuessa on kuitenkin turha kuvitella pääsevänsä aloittamaan ilman mennyttä, tämän varmistaa meillä vuoden vaihtuminen ennen Uuden Kuun syntymää. Nokea on vaikea pestä pois. Jospa menneen pinttyneisyys olisi suojaväri?

Viisi kertaa näin tähden
mutta kuudennella tuli kuu pilvistä
en hypännyt syrjään
hän iski minua
mutta väistin vääntämällä
vartaloani
Siksi sinä luet tätä

Ehdottomasti, aloitettava

moongirl_amSykli alkaa! Uusi Kuu syntyi skorpionissa hyvin, hyvin voimakkaissa tunnelmissa. Yleensä pari kertaa vuodessa Uusi Kuu syntyy Kuun pimentäessä Auringon, ja nyt oli sellainen aika. Sattui vielä hyvin harvinainen pimennys, joka antaa luonteensa Uudelle Kuullekin, ihan koko seuraavalle kuunkierrolle.

Hullunkuun ajan Kuun syklien seuraaminen olisi kai pitänyt alkaa tästä sykäyksestä, mutta uskollisempi kuin Kuun kierron oikeelliselle ajoitukselle, olen hulluudelle, hulluilulle ja nimensä mukaisesti hullunkuun ajalle. Tulkoon tästä kuitenkin ensimmäinen kokonainen kierto, jota seurataan blogissa hurjasta alusta aina seuraavaan sykliin jousimieheen.

Aloitus kysyy ylisanoja skorpionissa. Uskomaton, harvinainen, mahtava, hurja. Mielestäni ennen kaikkea vaativa. Skorpionin henki vaatii Kuulta intensiteettiä, tahdonvoimaa, ehdottomuutta ja perinpohjaisuutta. Liikkeellelähdön tunnelma on julma, sillä heikot eliminoituvat. Tietoisuus armottomasta pudotuspelistä rassaa psyykeä, ja silloinhan hulluus on ilmanmuuta mukana vaanimassa tässäkin kierrossa. Eikä mikä tahansa viaton hulluttelu, vaan nimenomaan se psyyken sekoaminen.

Vaan ei sentään, eikä kaikille. Uuden alun mahdollisuudet ovat samassa suhteessa aivan yhtä mahtavat. Skorpioni on yksi eläinradan rikkaimmista merkeistä, ehkä jopa laadullisesti se kaikkein rikkain. Kun haasteen uskaltaa ottaa vastaan, totaalisekoamisen riskin, voi saada symbolisesti Kuun taivaalta. Skorpioni henkii kontrollia, ja se on tämän kierron avainsana.

birth

Uuden Kuun aikaa eletään seuraavat reilut kolme päivää. Uuden innostuksen ja alkujen ideoiden tulisi heräillä tänä aikana. Aluksi skorpionissa voi olla pakonomaista painetta synnytyksissä, mutta maanantai-iltana Kuu siirtyy jousimieheen, jolloin rento hulluttelu voi leiskauttaa ilmoille jotakin suureellista ja täyskreisiä. Tämä skorpionin ajan raastavuus ja draama on vakavempaa, mutta mielikuvan tasolla elämänmakuisempaa. Into kiehuu siellä syvällä, kai tekin tunnistatte sen?

Minä päästän sen irti, päästän sen irti
ohenneena ja litteänä, kuin suuren leikkauksen jälkeen

Piikki pistää Mustassa yössä

dark-moon-fantasy

Synkkyyttä, painostavuutta, raskassoutuisuutta, lohduttomuutta, väsymystä

Tai – sisimpään keskittymistä, mieleen käpertymistä, intuition virtaa

Rauhan antamaa hiljaisuutta vai hiljaisuuden antamaa rauhaa

Tunnelmia Mustasta Kuusta, ensiyön kapeasta viirusta. Täydenkuun hetki on yhdenlainen huipentuma, mutta niin on Mustan Kuun aikakin. Onko Kuu pimeän Kuun aikaan heikoilla vai vahvoilla? Mustaan Kuuhun on totuttu yhdistämään pelkoja ja negaatioita, mutta onko se vain pienen ihmisen haluttomuutta katsoa minuutensa ammottavaan aukkoon? Musta Kuu on sukua kuolemalle rauhallisuudessaan, ja kuolemaa meidän on vaikea käsitellä. Mieluummin otetaan se runsas ja kirkas täysikuu.

Tämän yön Musta Kuu on niin paikallaan ajoituksessaan kuin ikinä Kuu voi olla. Skorpionin sävykäs syvyys on ehkä paras maasto antaa Kuun käydä olemattomaksi. Skorpionissa on voimaa, tummaa draamaa ja tarve syvällisyyteen, jotka mahdollistavat minuuden tilinteon hetken.

Silti Kuun oma luonne astrologisesti kaihtaa skorpionia. Kuulle on tärkeämpää olla turvassa ja tasapainossa kuin telmiä hien, veren ja kyyneleiden rajuudessa. Kuu pääsisi syvälle helpommallakin, nautinnollisemmin ja vakaammin, ei sen tarvitse reuhtoa tavoittaakseen syvällisyyttä ja intuitiota. Kuun kierto vastaa ajan kysyntään, ja nyt mitä ilmeisimmin on tarkoitus suorittaa Mustan Kuun yön henkinen paini rankemman kautta.

Älkää pelätkö vahvuutta, sillä palkinto odottaa. Aamulla 8:53:30 sharp Kuu ylittää Kuun yläsolmun, jonka se on kulullaan osuvasti ja vastaten ajan tarpeisiin pysähdyttänyt – seisahduttanut veren – jotta olisi hyvä hetki nähdä kirkkaasti polulla. Olettehan te polulla? Kysykää edes tätä. Nyt pitää kysyä, vuoropuhella sielun kanssa, raivotkaa vaikka. Vastauksia tulee, sillä Merkurius on samassa veneessä, mustassa paatissa.

blackmoon_fairyHullunkuun ajassa on useimmiten tarkoitus koettaa katsoa erilailla Kuun kiertoa. Kyseenalaistan kuinka intuitiivinen ja sieluun näkevä Musta Kuu oikeastaan on. Millainen on taivaan valojen vuoropuhelu? Täydessäkuussa Kuu vie huomion ollessaan isoimmillaan, se on avoin ja esillä. Pimeän Kuun aikaan Aurinko on kirkkaampi valo ja vie huomion tahdollaan ja tietoisuudellaan Kuun heijastuksista. Musta Kuu ei saa valoa juuri lainkaan, se on tuntematon, ja todellakin alitajuinen – miten Kuu jaksaisi nähdä kun tahdon heijastus puuttuu?

Pimeässä ei ole muuta kuin kosketus itseen, tartu siihen

Tämä on tapaus ilman ruumista
Ruumis ei mitenkään liity siihen
Se on haihtumistapaus

On vain kuu, fosforiin palsamoitu
On vain varis puussa. Merkitse muistiin