Avainsana-arkisto: Oinas

Venuksen powerparkki

Vakaassa härän kuunkierrossakin alamme kallistua, nyt siis loppua kohti, kun Kuu alkaa mitata vanhankuun vaihetta, viimeistä jaksoa ennen seuraavaa uudestisyntymää. Syklin lopettava jakso alkaa Kuun ollessa noin puolivälissä oinasta, maanantaina illansuussa. Erityisen kivaa ja hehkeätä balsamisessa lopetuksessa on Kuun kohtaaminen Venuksen kanssa. Sopii kuin tilauksesta härän kierroksella.

Venuksesta huolimatta tämä lopettava sykli saa dynaamisia sävyjä. Oinaassa läväytetään halki-poikki-ja-pinoon tyylillä. Kuuta hallitsee Mars, joka on parhaillaan melko eriskummallisessa vallattomassa tilassa kaksosissa kulkiessaan. Jospa ollaan poikkeuksellisen rohkeita ja suoria kun käydään läpi kierroksen plussat ja miinukset, kasvut ja taantumat. Uskalletaan tarkastella niin itseä kuin tehtyjä tekoja. Ihan kuin vielä tykättäisi tästä, koska se Venus on ripirinnan Kuun kanssa.

Jos balsamisen kuunvaiheen pitäisi suoda rauhoittumista, sitä saadaan kyllä näillä spekseillä odottaa. Lopetusvaiheen sävy saattaa ennemminkin olla kyllästyminen vanhan kelaamiseen ja malttamaton tulevan ja uuden kierroksen suunnittelu. Puolensa kaikilla, joskus oinaan vauhdissa saatetaan hujahtaa tärkeän jutun ohi. Hienovaraiset vihjaukset eivät riitä osoittamaan fokusta, pitäisi huutaa huomiota. Aika voidaan mieltää myös siten, että kun on voimaa lyödä hanakka lopetus tälle syklille, on myös reilu lupa suunnitella seuraavaa.

Jos palataan siihen, mihin tässä kuunkierrossa pyrittiin, mielestäni vastaus on edelleen Venus. Aloituksessa se oli kiperällä paikalla, ja nyt Kuu valaisee sitä osoittelevasti. Ihmissuhdejakso, arvojen mittaamisen aika, talousasioihin kiinnittämisen aika, miten kukin tärkeimmäksi ja ajankohtaisimmaksi planeetan symboliikan koki. Jos vielä tuntuu siltä, että jotain tarttis tehrä, on siihen ainakin vauhtia, voimaa ja urheutta. Se on sitten loppurykäisy kun ei lekottelemaankaan päästä.

Näen kaiken häkellyttävän selvästi.
Loppu saattaa olla lähellä
tai sitten olen vihdoin oppinut katsomaan.

Mainokset

Nurinperistä sielua

Yön tunteina, vain muutamana jotka saadaan, on valtava energiakeskittymä tai -purkaus. Voi olla teistä kiinni kumpi. Oinaan kierron viimeisen kerran summaava Mustan Kuun yö alkaa Auringon laskusta, noin yhdeksältä illalla, ja päivä jolloin uusi kierto alkaa, nousee aamulla varhain, ennen kuutta jo. Mustan Kuun yön tunnelma määräytyy alusta, jolloin Kuu on oinaassa, vaikka se yön aikana pääseekin tulevan kierron merkkiin härkään. Oinaasta kierto alkoi, omista pyrkimyksistä, alkuvisiosta. Saimme taistella kaiken perääntyvän planeettaenergian kanssa. Liike ei ole ehkä ollut sujuvasti eteenpäin vievää. On aika mitata, onko peräännytty kauaksi sieltä mitä piti saavuttaa.

Aloituksessa mainitsin spontaaniuden, satunnaisuuden, silloin noin kuukausi sitten. Random ja Absurd paiskaavat kättä Mustan Kuun yössä. Kuu oinaan merkin lopussa, mielen pimeyteen suuntaavan yön alkaessa, kohtaa ihan täsmälleen Uranuksen, ja siihen yhtymään perääntymistään tekevän Merkuriuksen. Päässä voi räjähtää jo tänä yönä, tai ehkä se tulee vasta myöhemmin Merkuriuksen pysähtyessä retronsa päätteeksi. Tai ehkä molemmissa kohdissa jotakin räjähtää. Satunnaisesti, mielivaltaisesti.

Kuun oinaan yössä voidaan käyttää rohkeutta ja rehellisyyttä aseina, ja päästä nopeasti oivallukseen. Tai sitten huitaistaan hätäisesti. Oinaasta olen aina paasannut, kuinka tärkeää motivoituminen sille on. Pitää olla tarkoitus, jopa missio, sillä muuten homma kusee kintuille. Oinaan voima kääntyy itseä vastaan, jos suuntaa ei ole. Mitä tarkoitusta varten nyt oinaan vuoden ensimmäisen kuunkierroksen lopuksi hiljennytään sisimpäämme. Jos sisin vastaa takaisin, uskotko tähän vastaukseen. Rehellisyys on raakaa. Se ei kaunistele, selittele, eikä ymmärrä tai tue.

Yön henki tai tunnelma on yllättävä, ei sitä mitä odotettiin, päinvastainen. Oinaan kierroksen alussa saattoi olla tähän reippaaseen merkkiin liittynyttä räväkkyyttä. Nyt se on tiivistynyt pisteeseen, joka voi olla vastaus. Eikä se kertaa sitä mitä huudat, ei se ehkä ole ollenkaan samaa mieltä kanssasi. Sielu käännetään ihan nurinperin. Hulluuttako löytyy, sielu ja yö näyttävät.

Tosi tietäminen on oivallus
oivaltamisen mahdollisuudesta;
ja aavistusta epävarmempi.

Uudenhuumaa

Tuntuu kepeältä ja kohottavalta saada uudenkuun syntymä oinaassa. Oinas on eläinradan merkki, mikä vahvimmin symboloi uusia aloituksia. Tästä syystä Uusi Kuu on nyt niin kohdillaan kuin ikinä voi olla. Tiistaina ihan hitusen vaille kuudelta aamulla Kuu saavuttaa kierroksellaan Auringon, syntyy taas uudeksi, ja aloittaa samalla uudenkuun vaiheen. Onko tämä syleilyjen syleily? Oinaassa todeksi tulemisen tapa on kiivas, niin spontaani että se tuntuu satunnaiselta, ohimenevältä. Mutta eteenpäin mennään, oli tyyli mikä tahansa.

Meidän pallonpuoliskollamme oinas symboloi kevättä. Heräämistä uuteen alkuun, valosta sokaistumista, kevään tuoksuista huumaantumista, tuulen tuntua. Tämä aloitus on kaikkein raikkain.

Kuun uuden kierroksen alun hetki on yllättävän mukavan oloinen, jopa lempeä. Tuntumassa perääntyy Venus kohti oinaan merkin alkua, ja saattaa hyvinkin antaa sävyään Uudelle Kuulle. Oinaassa kulkijoita hallitsee Mars härästä, ja se on nätissä kulmassa Neptunuksen kanssa. Pehmeitä, hehkeitä sävyjä on tarjolla takavasemmalta.

Oinaan aloituksen tärkein muistisääntö on rehellisyys. Itse täytyy pystyä olemaan tämän jutun takana, eikä mitään kannata tehdä vain toisia miellyttääkseen. Oinaassa on rohkeutta, mikä on hienoa, kunhan se pysyy aisoissa eikä kannusta vaarallisiin riskeihin. Ja sen mukaan miten tässä on oinaan merkkiä yhdessä pyöritelty, on tämä aloitus ihan oma juttu. Mitä aloitatkin, ole valmis viemään se yksin loppuun saakka, halutessasi, ellei joku nappaa palloa ilmasta kyllästyttyäsi. Oinaan merkissä on sallittua tuntea, ettei tämä tuntunutkaan kauaa innostavalta. Saa lässähtää, eikä siitä tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. Ideoita riittää toisiinkin aloituksiin.

Vaikka kuinka hyvältä kuulostaisi, oinaan aloitus ei ole ihan jokaiselle se omin kohta lähteä liikkeelle. Omaan kuunsykliin verrattuna voi tuntua toisenlaiselta, siltä ettei saa itseään toimimaan samaan tahtiin yleisen ajanhengen kanssa. On paljon heitä, joita riemukas aloituksen fiilis masentaa. Kun koko maailma kirkuu, että pitää tehdä, innostua, jaksaa – joskus tämä vaatii liikaa. Vaikka siis Kuu ojentaa meille sopivan alkukohdan, me saamme edelleenkin kuunnella itseämme, päättää itse milloin ja mitä teemme. Sekin kuuluu oinaan oman tahdon maailmaan.

Tuleva Kuun kierros ei ole kaikkein helpoin, kun koettaa luntata mitä taivaalla on meille kerrottavana. Kun tässä syklissä sekä Merkurius että Saturnus aloittavat perääntymisjaksonsa, voi hyvällä syyllä käyttää harkintaa, josko sittenkään on minun hetkeni. Oinaan kierroksessa johtavat merkit ovat tärkeimpiä toimijoita, ja Kuu tosiaan pistää näissä tapahtumaan. Osuvasti otetaan vaihdosten aikaan kontaktia isoihin taivaan kuvioihin. Ennen kierroksen huipennusta oleva hullunkuunvaihe vaikuttaa erityisen mielenkiintoiselta. Laskevan puolenkuun kohdilla saadaan taas maistaa karmallisia opetuksia, ja muistella ”viime vuodelta” vastaavanlaisia liemissä kypsymisen kohtia. Kierroksen lopuksi päästään sellaisiin syvyyksiin, mitä kaikki eivät ehkä ole valmiita ottamaan vastaan. Tulossa on siis tosi kiihkeään tahtiin paljon – jos nämä saa noukittua itselleen polttoaineeksi niin varmasti syntyy.

Parin päivän päästä ollaan Kuun kiertoradan lähimmässä kohdassa. Tunnettehan sen jo, kuinka Kuu kiskoo? Kutsuu aloittamaan?

Tyhjä käsi on kevyt käsi,
ja valo tahtoo katsella
mitä kuvia on näkemättä.

Nopeat Mustat

Monet kärsivät kesäaikaan siirtymisestä, ja juuri nyt pieni vuorokausirytmin muutos saattaa väsyttää kaksinverroin kun se osuu vanhankuun aikaan. Silloin Kuun tuntuma ajanlaadussa on väsynyt, luovuttava ja nuutunut. Mustan Kuun yön katsaus tulee jokseenkin mielivaltaisesti tulevaksi yöksi, ehkä se oli meillä jo viime yönä, mikä tietää. Yön tuntien aikana, mutta vasta aamukuudelta, Kuu saa syntyä uudelleen, joten pimeää käytännössä Kuutonta yötä saadaan maistaa sitä ennen. Mustan Kuun yö voidaan katsoa alkavaksi auringonlaskusta hieman ennen kahdeksaa illalla, ja ehkä yö tosiaan päättyy uudestisyntymän tuntoihin paria minuuttia ennen aamun kuutta, eikä tarvitse odotella Auringon nousua horisonttiin.

Kun Kuu on jo hyvin lähellä uuden syklinsä alkua, on se koko Mustan Kuun yön ajan tulevassa uudenkuun merkissä oinaassa. Oinaan Musta Kuu voi olla hätäinen fiilikseltään, tsekataan nopeasti mitä sielu sietää, ja otetaan aktiivisesti lepo mikä tarvitaan. Kuu on oinaassa rohkea, ja siksi ei paljoa pelota mitä nämä pimennyskierron viimehetket vielä kertovat. Lapsenomaisen luottavaisesti ollaan sitä mieltä, että kyllä me tähän pystymme. Toivottavasti lopetuksen työtä on tehty viime päivinä jo valmiiksi, ettei ole kertynyt urakkaa tähän viimeiseen yöhön. Kärsimättömiä ollaan ihan varmasti päättämään tämä kuunkierto. Ollaan jo käytännössä uudessa ajassa (Auringon kierron mukaan) ja tämä Kuun laahaus perässä voi ärsyttää. Pinna alkaa olla aika tiukalla, tekisi mieli jo konkreettisesti astua uuteen, tuoreeseen, eikä mitata minuuden kypsyyttä. Epäilen että moni kaipaa ennemmin lepoa kuin pitkällisiä itsensätutkimisen prosesseja.

Yön aloituksessa Kuu on aivan oinaan merkin alussa ja lähellä perääntyvää Venusta. Ei olisi yllätys, jos Mustan Kuun yön mahdolliset haasteet tällä kerralla koskettaisivat juuri perääntyvän Venuksen teemoja. Arvostusta, arvottamista, ihmissuhteiden tilaa, mielihyvän tuntojen arvioimista. Asioita voi laittaa kerralla poikki ja pinoon, sillä Kuussa on voimaa; Kuulla synkkaa mukavasti hallitsijansa Marsin kanssa.

Tehdään nopea päätös olla sisäisesti vahvoja, ja se siitä.

Näin lähellä pimeyttä
yöt eivät ohene aamuksi
eikä tähtien valju valo
riitä johtamaan kulkua
seuraavaan yöpaikkaan.
Joku koettaa tehdä tulet,
joku yrittää pimeässä seuraavaan pimeään.
Vain ne pääsevät perille
jotka jaksavat odottaa,
istua pimeässä
kuvansa kanssa kahden.

Päätäpahkaa pimennyskiertoa

cres_ari17

Kuunkierros jossa nyt olemme sai alkunsa idealistisesta kalojen merkistä. Tulevana yönä siirrytään sirppikuun vaiheeseen lentävän vauhdikkaasti, tulenpalavasti oinaan merkissä. On voimaa, puhkua ja intoa liikahtaa, kasvaa, mennä eteenpäin. Tämä ei yksinään johdu oinaan reippaudesta, marssitahdista, vaan jopa enemmän siitä, että sirppikuunvaihe pärähtää alkuun siten, että Kuu on vielä kontaktissa juuri ylittämiinsä Uranukseen ja Marsiin. Pirskahtelevan pamahtavat energiat ovat tarjolla.

Lisäpontta ajan kiihkeydelle sirpissä antaa Kuun vetovoima. Kuu lähestyy jo radallaan kohtaa, missä se on taas lähimpänä Maata. Kuun ”vaikutus” on siksi voimakkainta sirppikuun vaiheessa.

Aikaa voi lukea monesta näkökulmasta. Piruja maalaillen voidaan miettiä, että kalojen pimennysaloituksessa ei välttämättä syntynyt järkevää toiminta-ideaa. Jos nyt oinaan sirpissä rynnitään sen tarkemmin ajattelematta, ollaankin kohta suossa, allikossa ja pulassa. Ja sitten taas toisaalta, miksi taistelisimme vastaan voimakasta tuntua, mikä ajassa nyt on. Tarkoitus voi olla, että luotetaan edelleen vaistoihimme, suunnataan rohkeasti ja yllättävästi sinne minne haluamme mennä.

Oinaan Kuu sirpin ajankohdassa voi olla viite siitä, että nyt ei ole aikaa jäädä punnitsemaan tuhatta eri perustetta ja vaihtoehtoa. On tärkeämpää päästä ylipäätään vauhtiin kuin perustaa huolellisesti kivi kiveltä. Eikun yhdelle kasalle kaikki ja menoksi. Kaloista lähtevä aloitus taitaa olla sävyltään liukuvan ajautuvaa. Ehkä sirpissä on nyt tarkoitus viedä tämä astetta pidemmälle.

Oinaan merkki jakaa innostuksen teeman kalojen kanssa. Usein miellämme kalat passiivisena, täydellisen aloitekyvyttömänä merkkinä. Kalat on antautuva, heittäytyvä ja omistautuva (vaikka ei tosiaankaan samalla tavoin kiinnipitävä kuin vesimerkeistä skorpioni tai edes rapu). Jos uskoa riittää, kalat ovat vahvasti remmissä. Oinaassa innostus taas on sävyltään virkeämpää, ensisilmäyksen viehättymistä, riehaantuvaa, spurttia. Jos tämän sirppikuun ajan saamme ylläpidettyä kiinnostuksen siihen, millainen haave iti kalojen alusta, tässä voidaan tosiaan päästä vauhdikkaasti eteenpäin. Jos ollaan kalojen hyväksyvyydelle edelleen uskollisia, sallitaan hyppäys ilman turvaverkkojen asettelua. Kun yritetään kurkata tulevaan, ennakoiden, eivät nuo seuraavat puolenkuunvaihe tai hullunkuunaika vaikuta ollenkaan pelottavilta. Ehkä oinaan rohkeus on juuri nyt paikallaan.

cres_ari_17Riittääkö rohkeutta kuuhulluuteenkin. Jotakin yllättävän voimakasta voi räpsähtää, päänräjäyttävällä tavalla, ja sellaisen tuntuma saattaa olla hyvinkin hulluuttavaa. Kuun kiskonta meitä lähestyessään kiihdyttää lisää. Eihän se oinas erityisen järkevä merkki ole? Tulinen, päätäpahkainen, kiihkeä – siinä olisi aineksia kuuhulluuteen. Ollaanhan me edelleen pimennyskierrossa, ehkä sille pitäisi olla uskollinen näinkin.

Jospa metsän taus onkin tyhjää.
Jospa laineet tulevat vain
tähän rantaan.
Jospa onkin vain minua varten.

Puolikas malttia valtiksi

waxhm_ari16Illalla noin varttia vaille kymmeneltä oinaan puolenvälin Kuu hujauttaa meidät kasvavan puolenkuun vaiheeseen. Tämä voi käydä räjähtävän nopeasti (Uranus on lähellä), mahtipontisen valtavasti (Jupiterin vastakkaisuus) ja pakottavan, sokaisevan kirkkaasti (Aurinko ja Pluto kulmassa kauriista). Huomaatte, että kuunvaiheen vaihdoksen ajankohta osuu siten, että moni taivaan tekijä on samaan aikaan kytköksissä toisiinsa. Auringon ja Kuun keskinäinen suhde, vaihe, nimenomaan starttaa liikkeelle näiden muiden tekijöiden kontakteja. Huomio ei ehkä jää Kuuhun, koska ajassa on niin paljon muuta isoa käynnissä.

Oinaan Kuun alla mihin tahansa vaiheeseen tultaessa vauhti on aina kiivas. Tulisella mielellä sännätään toimeen, ehkä lapsenomaisella innolla hihkuen tai muuten vaan kovalla metelillä. On tarve saada alkuun, eteenpäin, vireille ja toimeen. Oinaan Kuu on altis kärsimättömyydelle, kiirehtimiselle, hosumiselle. Tämä voi yhtä hyvin olla ajan painetta, että on kiire toimia; ajan henki alkaa olla voimakkaasti eteenpäin suuntaava. Kunhan vielä saadaan Merkuriuksen kulkusuunta Maahan nähden oikenemaan, sitten pusketaan tosissaan – epätavallisesti kaikki planeetat suuntaavat jonkin aikaa etenevässä kurssissa. Puolikkaan Kuun vaihe kääntää solmuparinkin juuri siten, että olisi lupa jo tehdä, liikkua, suorittaa. Juuri tätä puolikkaan oinaan Kuu nyt haluaa. Eteenpäin. Jo vähän hosuen, koska vielä voisi vähän malttaa sen Merkuriuksen vuoksi.

Iso kuvio, mihin alussa viitattiin, keskittää kauriin merkin kaiken ytimeen. Kuun ja puolenkuun vaiheen kannalta tämä on muistutus säilyttää mielessä alkuperäinen syklin idea. Oinaan Kuu voi poukota herkästi muuallekin, se kyllästyy, se ei odota, lähtee omille teilleen ellei miellytä. Merkkinä oinaan yksi haasteista on motivoituminen. Jos aikaisempaa uudenkuun aloituksen tarkoitusta ei enää nähdä – vaikka kuinka Aurinko ja Pluto koettavat siihen kiinnittää huomiomme – ei tunneta halua seurata määrättyä polkua. Halutaan uusille urille. Yleensä tällaisesta pioneeritoiminnasta seuraa jotain mielenkiintoista, mutta jos tuota taivasta nyt silmäilee, ei tämän puolenkuun kanssa. Jos malttia ja kärsivällisyyttä ei ole, on motivaatio ainoa hengenpelastaja.

waxhm_arie_17Ajan henki on sen verran räväkkää, että se tuskin sinänsä enää yhtään haittaa, että tässä puolenkuun ajassa Kuu nousee näkyvämmäksi, isoutta kerääväksi. Sisäinen intuitio jää ehkä vähemmälle kun sapeleita kolistellaan näkyville. On pakko uskaltaa, vaikka olisi kuuhullua.

Yritän että mahtuisimme
yhdessä samaan runoon
mutta sinä menet tuimana edellä
ja minä perässä taas selittämässä
tällainen minä olen

Kiirehtivä Kuu

hullukuu-vaiheHullunkuunaika alkaa oinaan merkin alkupuolella ihan muutamaa minuuttia yli yhdeltätoista aamupäivällä. Oinaassa minua uudenkuun ihmisenä viehättää sen lapsenkasvoinen, intomielinen, riehakas, äkkinäinen ja raikkaan naiivi puoli. Hullunkuunajassa tarmokkuus voi suistaa yltiöpäisyyksiin, hosumiseen, aidan yli loikkaamiseen matalalta kohdalta. Oinaassahan meitä ei yhtään huvita viimeistellä ja huolitella.

Astropiireissä tulevan täydenkuun salaisuus on paljastettu jo moneen kertaan. Tämän hullunkuun ajassa valmistaudutaan supereista supereimpaan Kuuhun. Poikkeuksellisuus varmasti innostaa oinaan Kuuta visioimaan täyttymyksen hetkeä jo kärsimättömästi. Tämä on hauskaa, poukkoilevaa, nauravaa, eikä ole syytä latistaa tunnelmaa miettimällä kasvukipuja. Oinaassa motivaatio on kaiken perusta, ja tämän valmistautumisen kauden huipennus täydenkuun aikaan on toivottavasti palkitseva. Kyllä me haluamme tämän erityisen kuutamon saavuttaa. Niin nopeasti että se saisi olla täällä jo nyt.

Oinaskuun alla energiaa on liiaksi, ja sen valjastaminen haluttuun suuntaan voi olla ongelmallista. Tässä työssä toivottavasti auttaa uuteen merkkiin päässyt Kuun hallitsija; Mars on alun tunnelmissa vesimiehessä. Oinaan Kuu tosin haluaa tehdä minä-itte, kun hallitsija Mars suosii yhteisöllisempää tyyliä. Oinasta auttaa rohkeus, mikä hullunkuunajassakin saattaa yltää hyviin saavutuksiin. Ei hidastella eikä tyynnytellä vaan pusketaan täysillä jälkeä.

Tässä kuunvaiheessa tuottaa aina päänvaivaa repäisy ja pingottamisen tuntu, eikä tätä tunnelmaa vasten tunnu lupaavalta Kuun lähestyminen Maata kiertoradallaan. Ollaan vahvojen vetovoimien alueella, ja tämä voi kostautua onnettomuusherkkyytenä, aggressioiden purkautumisena, äärimmäisyyksinä. Pelottelen sen verran, että jokainen lukija osaisi ottaa huomioon sen valtavan voiman, mikä ajassa jyllää.

gib_aries16Ajassa lisäksi mietityttää hieman Venuksen kulku aivan jousimiehen merkin lopussa ja erityisessä kulussa korkealla kallistuksessa. Kyllä tämä lisää reuhtaisun tarvetta. Jos katsottaisi ettei päät kauheasti kolise.

Ollaan lempeitä ja armollisia itsellemme, jos ei synny kattavia valmisteluita, täydellisyyttä. Kyllä se iso Kuu tulee, vaikka huitelisimme vähän sinne päin. Tehdään edes se, mihin olemme motivoituneita. Ollaan virkeitä, nuoria ja innokkaita, edes tämän riehakkaan kuunvaiheen ajan.

Aamuyöllä kesken runon sydän
jättää lyönnin väliin, hypähtää
ja heittäytyy hurjaan laukkaan
Olentoparka
ei aina tiedä ajetaanko takaa
vai paetaanko