Avainsana-arkisto: Jousimies

Kuunsaumoja

Jousimiehen täysikuu on symbolisella tasollaan mahtavin mahdollinen, mutta faktisesti Kuun vetovoima on samaan aikaan heikonlainen; eilen kiertolainen oli kauimmaisessa kohdassa kiertoradallaan Maahan nähden. Kuu on täysimmillään perjantaina neljän maissa iltapäivällä, ja täydenkuun kuunvaihe kestää ensi tiistai-iltaan.

Mikä saa kesäisen kuutamon mahtavaksi? Kuuta hallitseva planeetta, Jupiter, on parhaillaan pysähdyksissä. Tämä antaa aikaan isouden tunnun. Täysinäisyys on ylitsepursuavaa ja liiallista. Tulee olemaan mielenkiintoista tutkailla resonoiko enemmän Kuun vetovoimaan, jolloin kuutamo ei juuri tunnu, vai symboliseen vastaavuuteen, jossa on mahtavuuden ainekset.

Jupiterin ojentama suuruus ei ole aina helppoa hallittavaa. Täydenkuun kohtaamisissa ja toisiin jätettävissä jäljissä voidaan mennä riskillä, hyvään onneen luottaen, liikoja lupaillen. Mahdollista on myös se, että täydenkuunajan osuminen tällaiseen ajan sävyyn antaa hyviä tilaisuuksia kohdata toisia, suurta uskallusta ja keinoja tavoittaa toiset. Huomaamatta tuskin jäädään, ja jos joku haluaa piilotella, näkyvyyteen on hyvä varautua.

Tässä ajassa on myös toinen vahva planeettaenergia olemassa, ja vaikka se ei suoranaisesti olekaan mukana kuutamoa tekemässä, voi ajanlaatu tietyissä olosuhteissa viedä myös tähän suuntaan. Ja se on suunnaton, rajaton, Neptunus, mikä yhdistyneenä Jupiterin viisauteen saattaa saada meidät henkisempiin tuuliin. Esilläolo, kohtaamiset ja näkymiset voivat siksi olla hyvin eteerisiä, henkimaailman tasoisia. Kauneimmillaan varmaan sielujen kohtaamisia?

Jousimiehen täysikuu on mahdollistava. Tähän sisältyy isoja lupauksia. Ne voivat olla ilmakuplia, mutta kenties kokonaisuutta uskalletaan ajatella myönteisesti, jolloin tarjolla on tilaisuuksia, mahdollisuuksia, epätavallisia saumoja. Ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Ja silloinkin kun haluamme vetäytyä kauaksi ihmisistä yksinäisyyteen, mieli voi tarjota ne avartumisen mahdollisuudet. Ei sulkeuduta vaan otetaan vastaan, kokeillaan ja annetaan. Lopullista totuutta tavoitellen, kuten aina jousimiehessä.

Jos olisin laulu
hentonako soisin
vai runsaana, pauhaavana
Sävellä, sanoita minut

Mainokset

Isojako

Mitäs laitatte jakoon kun Kuu aloittaa vaiheissaan siemenkuun levittämisen jakson lauantaina aamupäivällä? Jousimiehessä jaetaan isosti, mutta ennemmin painavaa asiaa kuin useita pikkujuttuja. Ja vaikka jouskari on humoristinen ja rento, loppujen lopuksi ollaan kauhean tosissaan. Kyse on niin valtavista, mullistavista seikoista, lopullisista ilosanomista, että jakoon vaan!

Siemenkuun perusidea on skorpionimainen, mutta kyllä jousimiehen reippaus tuo mahtavaa vaihtelua. Jos ei sielujaraatelevaan voimaan päästä, niin paljon hauskaa voidaan yhdessä pitää. Kummallakin tyylillä on kannattajansa, ja aikansa. Ja nyt taivaan aika väittää, että on menestyksekkäämpää viedä sanomaa rennolla otteella isoihin porukoihin kuin pyrkiä syvältä transformoivaan intiimiin kosketukseen.

Jousimiehen Kuun ongelmia on lueteltu ennenkin, saarnaavuus ja suurisuisuus, olankohautus vähäpätöisiksi katsomilleen, tahdittomuus. Listaa voisi nillittää pitkään, mutta kaikessa ärsyttävyydessään jousimiehen Kuu on hellyttävä innossaan, idealistisuudessaan anteeksiannettava. Jousimiestä ei tavallisesti mielletä hyväuskoiseksi, mutta kun sillä on niin kova usko toisten hyvyyteen, joudutaan joskus pettymään. Joviaalissa myönteisyydessään jousimiehen Kuu menee eteenpäin, yrittää jotakin muuta, jos ei nappaa. Ei jäädä harmittelemaan eikä rypemään.

Siemenkuussa annetaan sitä mitä osataan, ja jousimies saattaa luvata sellaistakin mitä ei ihan taida. Sanoma ja tieto pyritään levittämään niin laajalle kuin ikinä irtoaa. Kuinkahan monta lopullisen tiedon ja aukottoman teorian jakajaa kohtaammekaan. Tylsää ja ankeaa tämä ei ainakaan ole.

Entäpä kuuhulluus tämän siemenkuunvaiheen aikaan? Kuu on radallaan niin kaukana kuin olla voi, joten vetovoimasta emme saa revittyä mitään. Vaiheen vaihtuessa Kuu on harmillisen vähän kontaktissa mihinkään taivaan tekijöihin, mutta idealismiin ratkaisua hakeva kulma Neptunukselle on syntymässä: se voi tarjota jotakin maankamaralta irrottavaa, niin ettei nähdä todellisuutta, joten hulluahan sellaisen täytyy olla. Taidanpa heittäytyä.

Hullun Kuun vinkki siemenkuunajalle on, että iloitkaa ja riemuitkaa nämä päivät. Laskeva puolikas kolahduttaa polvilumpiot säröille ensi keskiviikkona.

Kaikissa asioissa on osa kaikkeutta,
paitsi mielessä; ja on asioita joissa on myös mieli.

Visiokuu

wanhm_sag_17Kuunvaihe on ajan hermolla. Heti kun vähän tapahtuu, kuunvaihe ryntää ilmentämään uudenlaista ajan sävyä. Kun Aurinko siirtyi mittaamaan kalojen merkin kautta ajanvirtaa, Kuu tulee illalla noin puoli kymmeneltä laskevan puolenkuun kohtaan. Vesimiehen uudesta Kuusta alkaneessa kierrossa tämän puolivälin mittauskohdan olisi periaatteessa pitänyt tulla vielä kiinteässä merkissä, mutta ehei, nyt me rynnistetään muuttamaan aikaa ja maailmaa.

Kuun vaiheen alkukohta on aivan jousimiehen merkin alussa, niin hätäisesti vauvajouskarin puolella ettei millään olla ehditty sisäistää uuden merkin teemaa vielä. Laskevan puolenkuun kohdassa sykliä on tarkoitus arvioida ja punnita, harkita perusteltua päätöstä, arvottaa ja moralisoida, kypsyä ratkaisuun. Eiköhän tämä mene silleen, että hyvin suurpiirteisesti vedetään johtopäätöksiä. Tuskin viitsitään kauhean syvällisesti tutkia ja vertailla, vaan uskotaan sokeasti, pyhästi, fanaattisesti mielipiteeseen. Uskotaan, kun se Aurinkokin juuri kaloihin meni.

Jousimiehen Kuun aika on rennolla kädellä maalailua. Ei ole tarvis kyseenalaistaa silloin kun tuntuu hyvältä, myönteiseltä. Hyvin hanakasti julistetaan omaa totuutta, hei eiks se nyt ole reilua kertoa kaikille? Mikä tietää vaikka se mieli olisi äkkiä muuttunutkin, kun aikakin muuttui just toisenlaiseksi. Ryppyotsaisuus on kaukana, koska eihän sellaisen alta näe tarpeeksi kauas. Vapaudutaan kahleista, päästään paineista, relataan ennen kuin se pimennys taas vaatii. Perusteluita jousimiehen Kuulla riittää omien ratkaisujensa taakse, niin paljon että tuskin kukaan jaksaa sellaista saarnaa kuunnella, ja sen pointtihan on siinä että jouskari on suuri (!!) näkijä. Nyt on Kuulla visio.

Jousimiehen näkemyksen Kuusta Kuunsolmulinja kääntyy osoittamaan haluttuun suuntaan menoa, ajan syklin etenemistä. Mutta ilo ei ole pitkäaikainen, koska ollaan menossa pimennystä kohti, ja silloin on aina Aurinko lähellä Kuunsolmuja. Kaloissa edetessään Aurinko ylittää alasolmun ja pirulainen kääntää ne heti uudestaan väärinpäiseen suuntaan. Oh crap. Näin keikahtaa jo tiistaina illalla, joten vain pari päivää on varattu luontevalle liikkeelle, eteenpäinmenon suunnalle. On se varmasti oikeasti hyvä näin, koska ollaan pimennysjaksossa; varmaan on parasta pistää suuret muuvit hetkeksi jäihin ja odotella ajanlaadun tasaantumista.

wanhm_sag17Onkohan kuuhulluutta tarjolla jousimiehen intomielisen Kuun kanssa? Kun pimennysjaksossa ollaan, hulluutta taitaa olla ajassa. Nyt tosin Kuu on kovin kaukana Maasta radallaan, ettei voida vetovoiman tuomasta hulluudesta puhua. On vain jousimiesmäisen pöhköä hulluutta, hassua temppuilua, kreisejä ideoita, sukeltamista päätäpahkaa seikkailuun.

Oudosti kolahtaa taivaan räystäs,
kun pystytän pitkät tikkaat.
Olen menossa ylös. En jaksa kuunnella.
Korkealla on muita asioita.

Vahvasti ja viisaasti

bals_sag17Yöllä tulimme Kuun matkassa vanhankuun vaiheeseen, balsamiseen tilaan. Kuu on nyt jousimiehen innostuvassa, intomielisessä ja myönteisessä merkissä. Voisi tuntua hieman epäsopivalta, mutta sepä on juuri jousimiehen vahvuuksia, yhdistää toisiinsa ennakkoluulottomasti kaikenlaisia tekijöitä. Jousimiehen puhkuva innokkuus ei ole himmailuun ja lopetteluun helpoin tie, mutta koska sävy saadaan tosiaan jouskarilta, ollaan optimisteja.

Kuun vaiheista viimeisimmässä Kuu pienenee häviäväksi. Tuntuu aika kauhealta ajatella tätä Kuun kuolemana. Syklisyydessä tarvitsemme lopettamista, päättelyä ja hiljentymistä ihan samassa suhteessa kuin on toisena aikana syytä nousta uudelleen alkuun. Jousimies on uskoa, ja loogisesti päätellen me tiedämme, että Kuu ON olemassa, vaikka emme saa siihen samalla tavalla ilmeistä kosketusta kuin täydenkuun valossa. Kuu on piilossa niin kuin se periaatteessa on aina olemuksessamme enemmän piilossa kuin selkeästi esillä. Nyt on aika luottaa Kuuhun, uskoa siihen.

Jousimies on yksi eläinradan vahvimmista merkeistä, ja vaikka siinä on reipas fyysinen puolensa, asenne ratkaisee. Onko sitten merkin fanaattisuutta, kun se päättää uskoa, mikään ei muuta sen jääräpäistä mielipidettä, ja sitten lopputulos ratkaisee. Muuttuvana merkkinä jousimies ei kuitenkaan ole fakkiutunut ja paikoilleen jymähtänyt, vaan päinvastoin ikuisesti etsivä, toisenlaisia näkökulmia huomioonottava. Näistä vaihdokkaista on vaikea päästä selville, lopulliseen totuuteen. Vahvuus, henkinen kantti, on vanhankuun ajassa etu, johon uskominen kantaa meitä aikojen yli.

bals_sag_17Jousimiehen viisaus on toinen valttikortti, mikä lohtukuun aikaan pysyttää tolpilla. Kuunkierrosta viimeisimmän vaiheen aikana muodostetaan kokonaisnäkemys käydystä ja nähdystä, ja se sujuu tämän Kuun alla. Eri asia on sitten kuinka realisteja ollaan katsotun suhteen, miten arvotetaan, koska jousimiehessä on taipumus optimismiin. Tämä katsannon tapa vahvistaa omaa uskoa ja tosiaankin auttaa jaksamaan, on kevyempää matkata luottavaisena eteenpäin kuin hermoilla ja surkutella. Ihan kuten nyt on niin monilla jo kevät mielessä, vaikka tosiasiassa se on vielä hyvin kaukana horisontissa. Auttaa silti tässä hetkessä pienikin ajatus, että kohta on paremmin. Meillä on ihan varmasti jo hakusessa uudenlainen aloitus, vesimiehen puhdistava Uusi Kuu. Muistetaan silti että tämäkin sykli pitää taputella loppuunsa. Vanhankuun aikaan Kuu oli jo tavoittamassa Saturnuksen sävyä, eli kyllä me vastuumme nyt tunnemme, eikä yhtään sorruta ylioptimismiin. Ihanasti ajan teema kiertyy kasaan; kauriin kierroksessa saadaan Saturnus mukaan. Lopetus sujuu viisaasti ja kokeneesti, itseemme uskoen.

Minä ikävöin
niin suuresti niin mahdottomia
ettei se ole enää edes vaikeaa
Meri aavana ympärillä
taivaanrantoja myöten
ei ole menneen ja olevan rajaa

Totuuden henki

bm_sag_16

Olen pahoillani jos ajanhengen tunnustelut Mustan Kuun öistä ovat johdattaneet lukijoita harhaan. Olen näitä tunnelmien havaintoja julkaissut enimmäkseen kirjoittamisen ilosta, sillä ajan ilmiöiden miettiminen astrologian kautta kiinnostaa. Mustan Kuun yö on pieni erikoishetki Kuun matkassa, mutta mikään kokonainen kuunvaihe se ei ole. Jos minulta on tällainen harhainen lapsus päässyt johonkin päivitykseen, että olisin Mustan Kuun yötä väittänyt vaiheeksi, kertokaa missä jutussa näin on käynyt, ja käyn tuon kohdan korjaamassa mitä pikimmin. Tosin tämän Hullunkuunajan blogin luonne taitaa olla niin hetkeen sidottu, ettei täällä kukaan taida enää uudelleen palata vanhoihin jorinoihin.

Kertaan ja painotan, että Mustan Kuun yö on vain yhden yön osa vanhankuun ajan sisällä, eikä tämä yö yksinään edusta kuunvaihetta. Mustan Kuun yöllä tarkoitetaan ajankohtaa ennen Uuden Kuun syntymää, sitä yötä jolloin Kuun valo on kaikkein vähimmillään. Täällä blogissa Mustan Kuun yöksi on katsottu edellinen kokonainen yö ennen Uutta Kuuta, eli jos Kuun syntymä olisi vaikka kello kolmelta yöllä, tämä olisi ns. uudenkuun yö ja se tätä edeltävä yö jo Mustan Kuun yö. Näiden öiden tarkastelu ei ole kuunvaiheiden kannalta pakollista eikä ehkä oleellistakaan, mutta lähinnä kirjoittajan omien fiksaatioiden ja friikkiyden vuoksi nämä ovat tunkeneet mukaan, kun tekstiä on syntynyt. Mustan Kuun yön olen mieltänyt Kuun tunnelman kannalta poikkeukselliseksi hetkeksi, mutta toisaalta vastaavasti uudenkuun vaiheen puolelta voitaisi tarkastella vaikka ensimmäistä kokonaista uudenkuun päivää, jolloin alkavan jakson teemat olisivat kaikkein virkeimmillään.

Nyt aion tehdä vastoin sitä miten aina saarnaan, ja aion totisesti repiä tästä vastoin itseäni toimimisesta kaiken riemun irti. Tämän skorpionihenkisen vanhankuunajan päättää Uuden Kuun syntymä kauriissa torstaina aamulla muutamaa minuuttia ennen yhdeksää. Kun on talvi, Aurinko ei ole vielä noussut, ja siksi Uusi Kuu ”periaatteessa” syntyy yökartalla; Auringon nousuun on vielä vajaa tunti aikaa. Sen katsannon mukaan mitä olen noudattanut, Mustan Kuun yöksi tulisi tässä tapauksessa lukea se edellinen ihan kokonainen yö, eli tiistain ja keskiviikon välinen yö. Mutta kun nyt tuntuukin siltä, että tämä keskiviikon ja torstain välinen yö olisi ihan riittävän pitkä ja pimeä ollakseen Mustan Kuun yö. Saatte valita omien tuntojenne mukaan, pimeitä miltei Kuuttomia öitä on nyt tarjolla tuplasti.

Kun Aurinko vaipuu horisontin alle keskiviikkona yön aloittaen, Kuu on vielä jousimiehen puolella – ajatelkaa kuinka kamalan pitkä yö voi ollakin, kun Kuu syntyy uudeksi kauriissa noin kahdeksassa asteessa. Ja jos Mustaa yötä halutaan katsoa jo aiemmin, on Kuu vielä paljon kauempana jousimiehessä. Jousimiehen Kuun Musta yö, totuuden ja näkemyksen etsintää. Asenne mustaan syväsukellukseen omaan sisimpään on reipas ja rohkea – päässä alkaa soida rippikouluaikainen virsi totuuden henki johda sinä meitä..

bm_sag16Onko yön saalis siinä, että nähdäänkö totuus käydystä kuunkierrosta raakana totuutena vai näkemyksellisenä, idealistisena sellaisena mitä halutaankin nähdä. Jousimies kyllä etsii vilpittömästi lopullista totuutta, mutta oma asenne voi sokeuttaa jääräpäisemmäksi kuin mikään kiinteän merkin edustaja ikinä. Yhden yön, tai kahdenkaan, aikana ei pysty maailmaa muuttamaan sellaiseksi kuin sen haluaisi olevan. Ehkä on syytä tyytyä karuun, puhtaaseen, paljaaseen totuuteen. Ja tehdä sillä jotakin tulevan kauriin kierron mittaan.

Jos nimeän yön
on minun pystyttävä
kuvittelemaan myös päivä.

Innokkaan uskon kierros

nm_sag_16Skorpionin kuunkierrossa puhdistauduttiin ja eheydyttiin sisäisesti, ja nyt alkavassa jousimiehen kierrossa on taas tilaa uudelle. Kuu kohtaa Auringon jousimiehen merkin alkupuolella iltapäivällä, ja mielen pitäisi olla avoin, virkeä ja innostunut ottamaan paljon harkinnan alle. Jousimiehen ajan sävy on muuttuvainen, ei sinänsä vain uudenlaista etsivä vaan alleviivaavasti etsivä. Ollaan näkemysten perässä, aatetta viilaamassa, lopullista totuutta hahmottelemassa. Ilmastollisesti jousimiehen aika vie meidät syksystä enemmän talvea kohti, ja sen kyllä tänäkin aamuna hytisten huomasi.

Jousimiehen uusi Kuu tuppaa olla kauas tähyävä, visionäärinen, myönteinen ja innokas. Voi tuntua siltä että ymmärretään kaikki maailman vastaukset, tiedetään mikä on parasta ja oikein. Innostuksissa liputetaan kovin herkästi aatteen ja asian puolesta, eikä faktojen ja yksityiskohtien tarkistaminen ole tämän ajan juttu. Yleinen suunta, se viiva, on tärkeämpi. Viivan alle jäämisistä viis. Se mikä jousimiehen Kuussa usein ärsyttää, on totuuksien julistaminen vaikka ei itse niitä noudata.

Jousimiehen myönteisyys on mukaansatempaavaa, ja sosiaalisuus onkin yksi merkin voimista. Populaa pitää olla ja paljon, eikä kaikkien tarvitse olla samanmielisiä (vrt. vesimies joka etsii vertaisjoukkoa) sillä kun on tarpeeksi joukkoa, siitä löytyy aina kannattajia ja peesaajia. Optimismi voi olla joukkoharhaakin, voittajan puolella on mukava hengailla. Kun kaikki näyttävät uskovan että juttu on hyvä, massan paine vie mukaan. Kyllä luja usko voi tuoda voiton, sillä onhan se kaiken perusta että uskoo asiaansa. Uskonasioissa riittää mielipiteen muodostamista, uskotko joulupukkiin vai jeesukseen.

Paljous ja isous ovat kierroksen mahdollisuudet ja uhat. Ajattelun kannalta, viisauden saralla, tässä ajassa on mahdollisuuksia (mennä korkealta ja kovaa, mutta saavuttaa jotakin ennenkuulumatonta). Jousimiehen ajan joulupukki Jupiter on lähestymässä vastakkaisuutta Uranukselle ja tarkka kohta saavutetaan juuri tämän kierron puitteissa, ihan lopussa. Mietteiden kuljettaja ja ilmaisija Merkurius on vielä erityisen potentiaalissa tilassa korkeassa kulussaan Plutoa lähestyessään, ja saamme myös Merkuriuksen pysähdyksen ajan kun se ennen Joulua kääntyy perääntymään. Uskallustahan meillä on jousimiehen kierrossa, ja tulee olemaan varsin mielenkiintoista nähdä mihin tämä johtaa.

nm_sag16Tulevassa kuunkierrossa on hauskan oireellista, että eteenpäin paahdetaan eikä kyseenalaistamiselle anneta yhtä paljon sijaa kuin aikaisemmin. Puolenkuun ajat niin kasvavalla kuin laskevallakin Kuun puolella ovat ne haastavimmat kohdat tässäkin kierroksessa. Vähän kurkitaan karmallisiakin seikkoja. Erityisesti kuuhullulta tämä kierros ei vaikuta, mutta ei nyt luoteta tähän Hullun Kuun ensisilmäykseen pyhänä julistuksena vaan etsitään hulluja kohtia jatkossakin. Kierto sitten päättyy vielä tämän vuoden puolella, kauriissa kimpassa perääntyvän Merkuriuksen kanssa, kun seuraava kierros alkaa. Mahdetaanko saada oikein kaaos aikaan (ei kauriin vaan sen retroilun vuoksi) – täällä arvottiin jo etukäteen milloin lopunhenki Mustan Kuun yö edes on..

Yes we can fiiliksellä mennään.

Taivaalle kihoavan uudenkuun
välähtävä kiila,
vastapäivään
kärjet kiitäviä pilviä puhkoen –
niin olet läsnä äkkiä
maisemassani, selkäni takana
satakieli

Suuret on suunnitelmat

cres_sag16Miten Kuun skorpionikierros on lähtenyt käyntiin? Vilkkaasti vai rauhallisesti? Tänään päästään alkua pidemmälle jo, sirppikuun vaiheeseen, illalla noin yhdeltätoista. Sirppi saa aikaan, sen tehtävänä on tehdä alulle muoto, muovata konkreettiseksi, juurruttaa ja paaluttaa. Sirpin aika on rakentavaa ja käytännöllistä, näin kasvavan kierron puolella aikaansaavaa ja tuottavaa, parhaimmillaan vakaata aikaa. Alun innostusta on vielä jäljellä, ja nyt vasta kunnolla aletaan löytää voimaa kasvattamiseen. Sirppijakso on perussävyltään järkevä, ja tunnelma on mukavasti positiivinen, rauhallisella tavalla.

Tämänkertaisessa sirpissä meillä voi kuitenkin olla tupla-annos optimismia mukana. Kuunvaiheen vaihdos tulee nyt jousimiehen merkissä, ja tästähän ei myönteisyyttä saa karistettua sitten millään. Jousimiehen konkreettisuutta en nyt ala panetella, kaksittaisilla merkeillä on hämmästyttävä kyky napata hihasta epätyypillisiäkin taitoja. Jouskari ei välttämättä ole hajamielinen professori, muissa sfääreissä mietiskelevä filosofi, merkissä on muitakin ulottuvuuksia. Tämän ajan etenemisessä ei epäonnistumisen pelko vaivaa.

Sirppikuun ajassa viedään aloitusta eteenpäin, ja perusteiden rakentamisen aikaan kuuluu mission muodostaminen, sen näkemyksen määrittely miten toimitaan. Jep tässä tulee se vaiheen pointti nyt. Jousimiehessä ollaan pelkkää näkemystä ja visio ohjaa eteenpäin. Tai todennäköisimmin ylöspäin kun on jouskarista kyse. Ainakin kauaksi. Ei ihan vähään tyydytä, pitää olla laajaa ja kattavaa. Jos lapasia on edes löydetty talven yllättäessä niin nyt se karkaa kätösestä. Elämä on suuri seikkailu.

cres_sag_16Silti minkäänlaista tarvetta hiljentämiseen ja suitsimiseen ei ole. Jousimiehen tarkoitus on haukata laajalla otteella, ei näperretä pikkuasioita vaan katsotaan jo nyt vähän kauemmaksi. Tai käytännössä ihan niin pitkälle kuin kunkin silmät riittävät. Rennolla otteella, hauskasti, joviaalisti, ja vaikka sorruttaisi sinisilmäisyyteen ja hyväuskoisuuteen niin ei siihen maailma kaadu. Pulkkamäkeen ja annetaan liukua pitkäksi. En silti sanoisi tätä kuuhulluudeksi. Vincent van Goghilla oli tämmöinen (jousimies, vaihe kuitenkin se vastakkainen siemenkuu) Kuu.. visionäärinen ja muuten vaan hullu.

Suru, eläköön jokainen omaa maailmaansa,
syksy kun talvi on niin kuin muisti, lyhyt, tyhmä, konkreettinen.