Avainsana-arkisto: j

Rennosti kuutamolla

fmoon_sagKuu on täydenkuun vaiheessaan, tällä kierroksella jousimiehen innokkaassa ja idealistisessa merkissä. Täysikuu on vakaa ja tyytyväinen, mutta nyt muuttuvamerkkisyys luo aikaan epävarmuutta, tai ainakin halukkuutta siirtyä eteenpäin. Kun täysikuu on vaakamainen perusluonteeltaan, on siihen sisäänrakennettu tasapainon säilyttämisen tarve. Tämänkertainen jousimiehen merkin rohkeus ja seikkailullisuus vähät välittää status quosta, koska jousimiehessä katse on symbolisesti horisontissa, tulevassa. Siihen pääseminen vaatii aina tämänhetkisen jättämistä taakse.

Sopivasti aikaan nähden, minullakin on asenne täydestäkuusta, että pohjimmiltaan tämä ei olisi kovin luonteva aika Kuulle itselleen. Kenties ajatteluni on nurinkurinen, mutta pidän Kuuta enemmän näkymättömänä, sisäisenä ja alitajuisena voimana, jolloin on sopivampaa jos Aurinko saa loistaa keskeisenä eikä Kuu ole niin näkyvissä. Näin tapahtuu vanhan ja aivan uuden Kuun aikaan, kun päinvastoin täydessäkuussa Kuu joutuu huomion keskipisteeksi.

Jousimiehessä huomio ei ole haitta, sillä jousimies ymmärtää massoja ja viihtyy niiden keskellä. Rento täysikuu, jossa kaikki olisivat yhtä joviaalia seuraa tasa-arvoisesti, olisi ihanteellisin ajan juhlan muoto. Tällainen taitaa kuitenkin olla harvinaisuus, koska jousimies julistaa, ja pyrkii asettumaan toisten eteen ja yläpuolellekin jakaakseen näkemystään. Tämä voi olla vallan sietämätön minä-tiedän-paremmin asenne, ja on pahimmillaan ylimielinen, itsensä korottava ja tuomitseva. Kuu ei itsessään, mielestäni, mielellään tällaista hallitsevaa huomiota haluaisi kerätä. Tästä asetelmasta johtuen tällaisessa täydessäkuussa on skismansa: esilläolo ei ole ongelma eikä sellainen nyt tunnu pahalta, mutta se saattaa johtaa ikäviin seurauksiin, jos toisten huomiota ei osaa ottaa oikein vastaan.

fullm_sagTäysikuu on hengeltään lähelle tuleva ja vastavuoroinen. Onko jousimies ollenkaan intiimi? Tämä ikuiseksi poikamieheksi tituleerattu merkki? Mietin pitkään, edellyttääkö jousimies(Kuu) saman aatteen jakamista joukoiltaan, kuulijoiltaan ja ”kansaltaan” (jousimiehessäkin on kuninkaallisuutta kuten leijonassa). Ehkä jousimies jopa kaipaa opponenttia ideoilleen, jotta sillä itselläänkin olisi mahdollisuus löytää uudenlaista ja toisenlaista tietoa. Jos taas on kyse yksilöstä, joka on omasta mielestään lopullisen totuutensa löytänyt, silloin koetetaan kenties käännyttää vääräuskoisia tai toisinajattelijat vain hylätään. Jousimies on nimenomaan kaksijakoinen merkki, ja arvaamattomuuden tuntua tuo onko kyseessä ikuisen opiskelijan ja etsijän puoli, vai näkemyksellinen, oikeassaoleva ja tuomitseva puoli. Ja tätä Kuun häilyväisyys korostaa, jousimiesmäisesti suuruuksiin saakka.

Meidän on näyteltävä sää, ilma, tuuli, myrsky,
                             sade,
                             valaistus, ja vuodenaika,
niin kuin sen joka täynnä vapaata tahtoa
on täysin riippuvainen kaikesta.