Aihearkisto: Astrologia

Venuksen vuosi näyttäytyy

hk_kansiProjektiblogi Hullunkuunaika on tahkonnut juustokuuta kolme vuotta. Muutama huomio vuoden ajan tilityksistä ennen kuin tsekataan ennustus tulevalle Auringonpaluulle. Viimeksi sävyjä olivat uudestisyntymä, Neptuniaanisuus ja onnekkuus. Blogin tavoitettavuus näytti edelleen jokseenkin epämääräiseltä. Yllättävän sitkeästi, sitten kun alkuun päästiin, kiertoja tutkailtiin läpi. Jos jotakin jäi väliin, syy oli jossakin muualla kuin bloggaajan aktiivisuudessa. Tunnollisuus ei järin paljoa suosiota tuonut, ja moni päivitys unohtui johonkin pohjasakkaan. Tilastoja jos tuijottaisi, ei kirjoittaa kannattaisi ollenkaan.

Hullunkuunajan blogin synttäri napsahti sitten täydenkuun pyörteiden aikaan. Hetken jo harkitsin, esittelisikö Auringonpaluun karttaa ollenkaan. Kuusta kertovassa blogissa voisimme juhlia jokaista kuunpaluuta ennemmin kuin katsoa Aurinkoa lainkaan. Tässä tämä nyt silti on.

hkap16

Pari tekijää paluukartassa pistää silmään heti ensi vilkaisulla. Venus on Keskitaivaalla, mutta skorpionissa. Taitaa jäädä suosioksi salatuissa piireissä, sen verran privaatti on skorpionin merkki aina. Alkava blogin vuosi on Venuksen vuosi, eli sitä tässä mitataan. Auringon ja Uranuksen vastakkaisuus jää myös vielä paluukartalle. Jotakin pitäisi tehdä täysin erilailla kuin aikaisemmin. Tätä mahdollisuutta täytyy miettiä, ja te lukijatkin saatte toki esittää toiveitanne.

Se mikä kartassa ilahdutti, oli tarkin kulma – Merkuriuksen ja Pluton välillä. Kirjoittamisen pakkoa. Näkemyksen syvyyttäkin saa ilmaantua, jos kosmos näin haluaa suoda. Pluto terävöittää vaa’an Merkuriuksen kieltä alkuperäisemmäksi, sillä Hullunkuunajan syntykartalla Merkku on skorpionissa. Hyvikset Venus ja Jupiter kelluvat kumpikin ilman keskeisimpiä kulmia. Saas nähdä auttaako.

Kauriin nousu mietityttää, jähmettyykö ilmaisu entisestään tiettyyn muottiin. Kuluneena vuonna rutiini mahdollisti säännöllisen ilmestymisen, mutta jos tämäkin blogi alkaa tuntua työltä ja velvollisuudelta, niin saattaa olla taas tauon paikka. Kartan hallitsijan Saturnuksen paikka hyydyttää hymyä aika tehokkaasti. Auringon kahdeksannen huoneen sijainti on vakava: joko kuolema tai uudestisyntymä.

Kuusta kertovan blogin Kuu on oinaan lopussa, täydenkuun vaiheessa. Kyllä se aika irrallaan muusta (kartan) todellisuudesta on, vaikka tulen merkki kuinka symboloisi uutta alkua ja innostusta. Oinas on omaehtoisuutta, itselle rehellisyyttä, minä itteä, yksin saan taas tehdä. Kuitenkin toisia kohdaten vaiheen kautta, mutta vähän sellaisessa ottakaa tai jättäkää hengessä.

Kaikki ei välttämättä näy pinnalle, karttakuvan tasolle. Teemat sekoittuvat hauskasti tasoilla eli paralleeleissa. Kuulla synkkaa yhä Uranuksen kanssa, ja tällainen vahvistaa ravistelujen esiintymistä. Aurinko on aina vaan Neptunuksen pauloissa, kuten viimekin vuonna. Hulluus ei jätä, onneksi. Keskitaivaan Venuksella on tiukat tukijat Saturnuksesta ja Plutosta; ihan kuin homma olisi hanskassa ja kontrollissa.

Kommentoida saa, jos ajatuksia herää.

Mainokset

Toinen toistaan hullumpi vuosi

hk_kansiMeillä on ollut synttärit täällä Hullunkuunajan blogissa – jo aikoja sitten, jos huomaatte katsoa Auringon sijaintia kartassa alla. Tällä boostilla mennään tämä kierto, jos mennään, alkuhan on ollut takkuinen. Auringonpaluu antaa isot sävyt, ja Kuu jokaisessa kierrossaan pyrkii näitä kirkastamaan, toteuttamaan, heijastamaan arkeen.

Salute Neptunus – tervehdin ilolla paluukartalla olevaa ”omaa” planeettaani. Venuksen ja Neptunuksen vastakkaisuus on kaikkein tarkin planeettojenvälinen kulma. Kaunis, mutta ei välttämättä helppo. Aurinko kohoaa viimeisessä huoneessa, Neptunuksen sävyissä, vielä piilossa kuin metsänreunan takana vasta nousunsa jälkeen kajastellen. Ehkä Hullunkuunajan blogi ei tänäkään vuonna saavuta laajaa kansansuosiota eikä tavoita astroharrastajia laajalti, vain heitä jotka keksivät kurkata aamuntummien puiden varjoon.

Skorpionin nousu on uudelleensyntymä, tuhkasta nouseva feeniks ja niin edelleen, kyllä te tiedätte. Voimakas, ehdoton, mustavalkoinen, ja toivottavasti väkevästi luova. Nousun hallitsijan Marsin peti on nätisti pedattu Jupiterin ja Venuksen, hyvisten väliin. Jos Jupiter ei nyt nosta suosta niin tuupertukoon blogi sinne. Ovat muuten keskenään kivasti samalla viivalla, tasoissaan, nuo neitsyen matkaajat Venus, Mars ja Jupiter.

hksr15

Palaan Neptuniaanisiin huuruihin sen verran, että tasoista, paralleeleista puheen ollen, myös Aurinko ja Neptunus jakavat tämän hiljaisen keskinäisen tuen. Thanks! Hullukuu on tehty höyryistä, sumuista, viboista ja höpönassuista. Blogin muoto on kaiken aikaa ollut varsin ”poikkitaiteellinen”. Asiatekstiä on kirjoitettu toisaalle jo ihan riittävästi. Astrologialla voi tehdä mitä tahansa, myös vähän pöllöillä.

Kuu ON analysoitava koska se on Hullunkuunajassa fokuksessa. Jouskari on okei, se riehaantuu, innostuu, ottaa riskejä, sen kanssa ollaan aina pärjätty, ja viihdyttykin. Sijainti Antivertexillä yllättää. Taitaa olla täysin poissa kontrollista, ja saattaisi sopia juuri tämän blogin formaattiin. Ihanan arveluttava – mutta arvostelkaa tekin. Voin vannoa, että jouskarikuu rakastaa väittelyitä, se kyllästyy saarnaamaan yksinään.

Sirpin vaihe on kasvavan Kuun puolella kuten tällä blogilla syntyjäänkin. Freesimpi ote, oman äänen etsintää, muodostumista. Sirpissä on positiivista sävyä, eikös vaan. Ja jos myönteisiä asioita esitellä halutaan ja kaivamalla kaivaa, Merkurius solmun tuntumassa voisi auttaa suuntaamaan sinne minne on tarkoituskin – kirjoittaa astroyhteisölle Kuun kierroista.

Toinen hullunlailla-kirjoittamisen vuosi on täällä takana, tosin raportointi oli tauolla välillä. Viime vuonna kukaan ei kommentoinut sanallakaan. Uusi yritys tässä optimismin Kuussa?

Ensimmäinen hullu vuosi

hk_kansiPohdin areenaa, minne tämän erilaisen päivitykseni laittaisin, mutta päätin jakaa sen kuunvaiheisiin liittyvien tekstien seassa. Tässä blogissa en ole muita astrologisia mietteitäni jaellut, mutta tämä stoori liittyy kuitenkin olennaisesti juuri tähän blogiin. Hullunkuunajan blogilla on tänään synttärit, ja blogin ensimmäinen Auringonpaluu tulee huomenna aamuyöllä ihan suden tunteina.

hullunkuunaikaAP14

Auringonpaluun kartalla huomionarvoiselta vaikuttaa perääntyvän Merkuriuksen tarkka yhtymä Auringolle, onhan Merkurius tässä niin nousun kuin keskitaivaankin hallitsija. Merkurius on juuri syntynyt uudeksi, kyseessä on alakonjunktio Auringolle, uuden aamutähden syntymä. Merkuriaaninen juttu ei olisi blogille pahitteeksi, mutta nyt Merkurius joutuu melko kiperään paikkaan. Eroa Aurinkoon on vain 22 kaariminuuttia, mutta tässä on ratkaisevat viisi liikaa! Perinteisen astrologian mukaan cazimissa oleva Merkurius (17’ etäisyys Auringosta) olisi loistava ja Merkuriusta korostava, mutta nyt on kyse combustista, missä ei olla Auringon kirkkaassa ytimessä vaan jäädään sen säteiden polttamaksi. Toinen mielenkiintoinen tekijä on Merkuriuksen paralleeli, avaruudellinen samantasoisuus Neptunuksen kanssa. Joko lillutaan pimeydessä ja sumussa, tai mielikuvitus auttaa kirjaimet näppikseltä esiin.

Kuusta kertovassa blogissa pitää Kuu huomioida ensisijaisesti, ja leijona-Kuu jää aspektittomaksi ainakin minun kriteereilläni. Kulma Uranukselle on vielä liian väljä. Aspektiton Kuu olisi keskeinen, ja leijonassa ”loistava” eli omanarvontuntoinen, mahdollisesti huomionkipeä. Jos katsotaan Uranuksen kulman kautta, mukana olisi arvaamattomuutta. Melkoista vauhtia hulluille kirjoitukselle näyttäisi antavan Out-of-bounds tilassa olevan Marsin kulma vaa’assa sijaitseville keskeisimmille tekijöille (Aurinko, Merkurius, Venus ja Kuun yläsolmu), sillä se voi usuttaa vaikka minkälaisiin tekoihin. Tämä olisi samantyyppinen tekijänä kuin Kuun kulma Uranukselle.

Hullunkuunajan blogi saa paluukartalle viimeisen neljänneksen kuunvaiheen, eli vähenevän puolenkuun ajan, josta juuri viimeksi tilitin vaikeana ratkaisun paikkana. Ja se blogin syntymäkartan kuunvaihehan tietysti on hullu kuu, gibbous, täyttymykseen pingottava neuroottinen pöhkökuu. Laskevan puolenkuun vaihe on yhteisöllisempi, eikä siinä enää sallita omakohtaista omaan napaan tuijottamista. Miten sitten tulee oirehtimaan jatkossa, jää todennettavaksi kuunvaihe kerrallaan.

Itse tykkään nykyään antaa Vertexille ison merkityksen, ja se tulee mainiosti Merkuriuksen huoneeseen ja ilman merkkiin, hyvään kulmaan Auringolle ja muille vaa’an tekijöille. Lisää netissä kirjoittamista? Enemmän astrologiasta kun ollaan vesimiehessä? Vai viekö tulevassa leijona-Kuu voiton performansseillaan? Millaisena teidän silmäänne näyttää Pluton kulma nousulle – rasite vai entistä intensiivisempi ote?

Vuosi hulluilua on takana. Palautetta saa antaa, miten olette tämän kokeneet.