Arkistot kuukauden mukaan: tammikuu 2014

Musta ruoska

black_whipTulevana yönä on Mustan Kuun yö, kun Kuun valo on pienimmillään mutta voima tällä kerralla alitajuisella tasolla suurimmillaan. Kuu kulkee kauriin merkin viimeisiä asteita, ja kaikkein hankalimmalta tuntunee suden tunteina viidestä aamun puoli seitsemään, kunnes Kuu pääsee siirtymään helpommille vesille vesimieheen. Kaiken kukkuraksi Kuu on, sopivasti, kurssittomassa tilassa, missä mitään ei pitäisi tehdä eikä aloittaa.

Kauriskuu on muutenkin ankara, mutta mustimmassa kohdassaan se käskyttää tuomiolle, epäilemään onko ollut lainkaan riittävä, ja antaa ankean katsannon huomenna alkavaan uuteen sykliin. Pimeinä yön tunteina on hyvä vaipua itsesyytöksiin ja antaa symbolisen ruoskan viuhua.

En saa mielestäni Da Vinci koodi elokuvan hullua munkkia, joka piiskasi itsensä verille. Sellaista tarjoaa tämän Mustan Kuun aika.

Vaatimuksilla on silti paikkansa ja aikansa, koska aina tästä jää jokin kasvamaan tulevaa aikaa varten. Olkoon se kunnianhimo pystyä parempaan. Kohta helpottaa tämäkin hulluus.

Te tarvitsette syntipukin
te teette sen
ja se potkaisee teitä
On niitäkin
jotka vielä pilvissä pitävät hahmonsa
Mistä alkaa näkyä, siellä on kiusaaja heti paikalla
Entä jos synnymme kuolemanpelosta
Kun hullu tutkittiin tarkasti,
päästä löytyi tähdenmentävä reikä

Mainokset

Viisas suojelus

oldmoon_sagKierto alkaa käydä vähiin. Ollaan vanhan Kuun ajassa, ja se saavutettiin jousimiehen reippaassa ja rohkeassa merkissä. Tällainen Kuu on kaikkein optimistisin, eikä nyt olekaan kyse mistään tuskatiloista ja pohjattomista kaivoista, vaan siitä itsestään viisaudesta, jonka saavutamme laajan ja kauaskantoisen näkemyksen tuloksena.

Kunpa ei oltaisi liiankin tyytyväisiä itseemme ja sorruttaisi ylemmyyteen. Vanha Kuu edellyttää kuitenkin nöyryyttä ja rehellisyyttä nähdä sielu vikoineen, puutteineen, kaikkineen. Ettei vain oikaistaisi rytisemällä kuten jousimiehen teemaan kuuluu.

Vanha Kuu on hiljaisuutta, itsetutkiskelua, rauhaa jotta tieto imeytyy ja tekee tehtävänsä minkään häiritsemättä. Jousimiehen Kuun aika ei tähän oikein täydellisesti sovellu, mutta voihan aina koettaa luottaa hyvään onneen ja olettaa, että tiedon teeman natsaaminen auttaisi. Muuttuva merkki näillä kohdin Kuun kulkua tuntuu kuitenkin mukavalta, sillä vanhan Kuun ajassa aletaan jo vähitellen suunnata katsetta, etanan tuntosarvia, tulevan kierroksen suuntaan.

Vaikka me emme enää saa näihin vanhankuun aikoihin Kuuta ylittämään Hekate asteroidia, tuota Mustan Kuun jumalatarta joka opastaa tienhaarassa, ratkaisuissa, valitsemaan oikean polun, on nyt Hekaten suhteen tapahtunut jotakin mielestäni tähän aikaan erittäin hyvin sopivaa. Hekate on siirtynyt skorpionin merkkiin, mihin se asettuu kertakaikkiaan täydellisesti, suorastaan viisaasti. Skorpparista Hekate pääsee ohjaamaan sielua, ja tämä meidän hyväuskoinen hölmö jouskarikuumme voi porhaltaa onneensa luottaen.

snailViimeinen jakso ennen uutta kierrosta on intensiivinen ja saattaa vaatia ponnistusta. Kuu liikkuu sinne, missä juuri nyt eniten räiskyy ja rätisee taivaalla, Venuksen ja Pluton yhtymään, vastapäätä Jupiteria. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä on tulisimmat paikat Kuun mustuuden valaistessa rankat teemat musta-sukkaisuudesta puhdistautumiseen. Ja miten musta Kuu voi mitään valaista? Saa tulla hulluksi sitä miettiessä – okei paljastan Kuun mekanismin. Vaikka Kuu näyttää meille vain tuskin havaittavan ohuen sirppinsä, se kulkee kierrossaan lähimpänä Maata ja siksi sen vetovoima on nyt kaikkein voimakkainta. Nyt Kuu on sellainen kuin sen aina pitäisikin olla, alitajuinen ja tiedostamaton ja siksi arvaamattomia muutoksia aikaansaava.

Myös meidän maailmamme
katsoo alas jotakuta
joka sitä rukoilee
tähteä lupauksen iltataivaalla
vihertävää levyä
vieraitten kääntöpiirien kentässä
näkyvää toisille silmille
tykkivälle sydämelle avaruuskivettymän reunalla

Katsooko hän kysyvin suurin linssein
Asteroidien suojatti
tai punaisen Marsin ritari
ja rukoilee nöyrästi maalta – meidän maaltamme-
jumalattaren suojelusta
piirtää elektronisen rippikäyrän
rakastetulle olennolle
vai tutkii tietäjäerakkona öisiä merkkejä

Tähti on ennustanut
maan laatta ennustanut meille
talvisia kohtaloita

Varmana

homersmenTaas täytyy kohottaa katse taivaalle, sillä Kuu siirtyi skorpioniin ja sitä myöden uuteen kulmaan Aurinkoon nähden. Nyt ollaan neliössä eli laskevan puolikuun kohdassa kiertoa, joka vuoden alusta lähti liikkeelle kauriissa. Skorpionissa liikkuva Kuu on poissa mukavuusalueeltaan, sillä tämän merkin voisi astrologisesti tulkita olevan se vihonviimeinen minkä Kuu itse valitsisi. Ja on muuten ajatuksena aika jännä, että se on juuri veden elementin merkki, Kuun omaa elementtiä.

Jos skorpionin ehdottomuus ja mustavalkoisuus sittenkin sopisivat juuri tällaiseen kuunvaiheeseen, missä täytyy olla lujana? Puolenkuun aktiivisessa kohdassa on tarkoitus suorittaa tarkistus. Oletko aikaisemmin valinnut oikein, pitääkö linja, täytyykö korjata ja esittää perusteluja. Näissä asioissa skorpionikuu on hyvä, sillä se näkee syvälle, olennaisen ja tarkasti. Varovaisesti ehdotan, että tämä olisikin siunaus eikä kirous.

Puolikuu ja Kuun kulma Auringolle käänsi myös Kuunsolmut kulkemaan oikeaan suuntaansa eli perääntymään aina lähemmäksi kohti merkinvaihdosta. Hyvä niin, ei tarvitse epäillä kauempaa. Tosin täytyisi olla itse selvillä mitä esittää, mutta tottakai te olette, olettehan.

incoherentPuolikuun mittarista lähdetään vähenemään Kuun valossa selkeästi, silmillä havaittavasti. Nyt meillä on laskukuiden laskukuu, sävyltäänkin ihanasti tummuva. Hullunkurisesti huomaan ajattelevani tästäkin pahuksen vaiheesta jo hullullekuulle ominaiseen käänteiseen tapaan. Skorpionin raastava ja voimakas Kuu tuntuukin vapauttavalta ja luotettavalta. Mikäs tässä on päätöksiä tehdessä? Seuraat vaan sydäntäsi ja se on siinä. Skorpioni uhkuu itsevarmuutta, ei siihen pysty muut vaikuttamaan. Skorpioni on muodonmuutoksen merkki, ja sitähän me joudumme tekemään jokaisessa uudessa vaiheessa, omaksumaan uudenlaisen reagoinnin tavan. Niin hämmästyttävän yksinkertaista, että alan jo epäillä tähän olevan koiran tai jonkun muun elikon olevan haudattuna. Mahtaisiko olla se, että Hekate Mustan Kuun jumalatar kulkee parhaillaan vaa’an viimeisellä kriittisellä asteella, ja voi olla turhan kiireinen näyttääkseen valoaan eksyville.

Ja hulluutta? Epäilemättä sitä on aina ripaus mukana skorpionin Kuussa. Näe mielessäsi tummanpuhuva, tukkaansa riistävä, vaikertava ja kirkuva hullu. Se on Hullu Kuu. Minä.

Kuljen,
muutun
siksi joka kulkee
tuskin näkyvien tähtien alla
kuivien lehtien seassa
missä me kaikki
lopullisesti.

Savilintuna maailmalle

rabbitrosymoonMeidän taivaallinen Kuumme on vielä ison oloinen, vaikkakin kaukana, ja neitsyen merkin puolivälissä kulkiessaan se tulee siemenkuun vaiheeseen aamupäivällä. Neitsyessä arvotetaan kriittisesti mikä on jakamisen arvoista, mikä on oikea tapa esittää asiansa ja varmaankin myös sitä, kenelle tietoa välitetään. Onneksi neitsyen merkkiin ei liity samanlaista jahkaamista kuin vaakaan, työ tulee ihan varmasti tehtyä, mutta aika on Kuun kanssa silti liukumassa kohti tuota vatvomista. Siksi tämän vaiheen alussa kannattaa jakaa, kun sitä sitoo vain tuo kriittisyys. Ei kannata jättää päätöstä vaakakuun kohdalle.

Aina kun Kuu tulee uuteen vaiheeseen, on kyse kriisiytymisestä. Aurinko ja Kuu ovat toisiinsa nähden  jotenkin hankalasti, eikä muutos tule kasvukivuitta. Nyt Aurinko on juuri siirtynyt vesimieheen, mikä on neitsyen tavoin älyllinen. Siemenkuun vaihtoehtoihin voi kuulua turhanpäiväinen vaikeus, voidaan brassailla hienoilla sanoilla ja vaikeilla termeillä, ja niin kuin usein neitsyen merkin kanssa, korostetaan yhtä yksityiskohtaa ja itse asian kokonaisuus katoaa. Pidetään jakaminen ja tiedonvälittäminen johtotähtenä, sillä asian perillemeno on kai tärkeämpää kuin kriittisyys tavan ja välineiden suhteen.

Vaikka neitsyt ja vesimies ovat merkkeinä toivottoman kaukana toisistaan, on niissä molemmissa ihmisiin ja kanssakäymiseen liittyvä sävy. Ollaan asiallisia ja ulkokohtaisia kun asia tai ilmiö on tärkeämpää kuin oman henkilökohtaisen mielipiteen tai roolin korostaminen. Saa tässä vähän virnistellä tuolle vesimiehen asiallisuudelle, sillä eihän se aina näin mene. Kyllä tälle tyylille on kysyntänsä ja kannattajansa; tieteestä pitää oma persoona häivyttää kauas pois jotta se olisi uskottavaa. Fakta homma.

Vaikka paremmin tietävä jouskarimaisuus tästä kattauksesta puuttuukin, on neitsyen Kuussa samanlaista mestarointia. Ja mikä kaikkein ärsyttävintä, neitsyt ei ainoastaan itse usko olevansa oikeassa ja tietävänsä paremmin, vaan todellakin osaa parhaiten. Se on ottanut selvää ja kokeillut käytännössä toimivuuden, ja tiukan paikan tullen pyöräyttää homman kohdilleen, vaikka ei monen muun merkin tavoin kierräkään kylillä retostelemassa paremmuudellaan. Tästä huolimatta on outoa ja paradoksaalista, että sisäinen varmuus tuntuu monesti puuttuvan.

bird-in-handTässä Kuun kierroksessa on tälle ajalle ominainen piirre, että nyt on osuttava kerralla napakymppiin. On tiedettävä suuntansa, sillä harkintaan ei suoda mahdollisuutta. Tai kyllä saadaan, ihan ruhtinaalliset pari tuntia unenpöppöröiseen aikaan aamuyöstä, enkä tuolta hetkoselta uskalla odottaa yhtään mitään. Mistä oikein on kyse? Kuu tulee tässä siemenkuun vaiheessaan ylittämään Kuunsolmun, mikä pysähdyttää solmun ja kääntää sen eteneväksi. Tämä olisi se luonteva vaihe tuumata ja harkita vielä, mutta nyt se ajoittuu perjantain aamuyölle noin viidestä seitsemään, sillä Kuu tulee hetikohta solmun ylityksen jälkeen puolikuun kulmaan Aurinkoon nähden, ja solmut keikahtavat takaisin normaalipaahtoonsa. Tulkitsen tämän klassiseksi havuja, perkele! -tilanteeksi. Astrologiaksi jos koettaisi kääntää: Kuu on kvinkunssikulmassa hallitsijaansa Merkuriukseen vesimiehessä kun tämä siemenkuu alkaa rullata ja luistella eteenpäin. Eihän lipsu.

Kun äkisti ja oikeassa määrin
on ilmaa, hengitystä savessasi
ei mikään enää ole siinä väärin
ja lentää savilintu sormistasi.
Myös sinulle on siivet kasvaneet.
Kun linnun muovaat, itsesi myös teet

Kaikki hulluuden oireet

fullmooncancerwinterPahimman täydenkuun hulluuskohtauksen varoitus on annettava tämän aamun rapukuusta. Asialle vihkiytyneet tunnistavat Kuun merkkiin liittyvän vahvuuden. Kärjistyessään ja huipentuessaan asiat tahtovat näyttää äärilaitansa, ja niin voi olla nyt Kuun kanssa. Jos olette selvinneet edellisestä yöstä ja olette hengissä lukemassa tätä, on syytä paiskata itsensä kanssa yläfemma. Täysikuukin on pahimmillaan juuri ennen täyttymystään, siellä viimehetkissä hullunkuun ajassa. Täysikuu purkaa latauksen, tunnelma rauhoittuu kun päästään itse asiaan.

Onko täysikuu myös parhaimmillaan ennen täyttymystä? Veikkaan että vasta sen jälkeen, lunastuksen ajassa. Parhaimmuus ravun Kuussa pakkaa Kuun omat fiilikset korkeuksiin, ja se voi todellakin ilmentyä hulluuksina. Jos Kuun vaihtuvuutta pidetään jonkinlaisena mittarina, ravussa imeydytään täysillä mielialoihin. Se nostaa korkeisiin euforioihin ja pudottaa aaltoliikkeessä pohjan syövereihin, tuhkaan ja tuskaan.

Vaikka ravun täysikuussa ilmennetään voimakkaimmin Kuun ominaisuuksia, epäilen onko täysikuu sittenkään Kuulle sen ominaisin paikka. Täysikuu edellyttää avoimuutta ja julkisuuteen astumista, ja Kuu on luonteeltaan ennemmin sisäinen, salainen, alitajuinen ja tunnepitoinen. Rapu on ujo merkki, se pelkää omaa haavoittuvuuttaan, se vetäytyy helposti kuoreensa ja perääntyy suojaan. Täydenkuun vaatimus olla kokonaisesti esillä on ristiriidassa Kuun oman merkin kanssa. Kuun vaiheissa kasvava puolikuu on eniten ravun henkinen, Kuulle sopii itsensä tiedostaminen ja intuitiivisen ratkaisun tekeminen luontevammin kuin patsastelu valossa.

Think-youre-going-crazyJos rapuisuuden myrskyistä ja hankauksesta täydenkuun vaiheessa koituvat tämän ajan hulluuden tunnot, saadaan olla hyvin hyvin tyytyväisiä siitä, että tähän aikaan Kuun oma vetovoima on heikoimmillaan, sillä se kulkee nyt kaukana Maasta.  Ja jos olisi sattunut vielä niin vinhasti, että Kuu olisi keikkunut radallaan äärimmäisyyksissä korkealla, minkä se voisi hyvinkin ravussa kulkiessaan tehdä, olisi edessä vakavemman laatuinen hulluusvaroitus. Nyt taidetaan olla jossain keskinkertaisen mielialanvaihteluiden maastossa, jonka pyörteissä toiset tuskin huomaavat tuittuisuuden vaaroja, ja Kuulle herkät voivat singahdella päättömästi. Kaikkia oireita ei täytetty, vaikka Kuu täyttyykin.

Täytytään runsaimmilleen ja iloitaan hulluuden suomasta erilaisuudesta!

Jos me ryömisimme takaperin
niin kuin ravut
– emmekö olisi päässeet yhtä pitkälle kuin nyt?
Ja vaikka tulevaisuus
hankaisi rikki takamuksemme
ja menneisyys
vääntäisi meitä nenästä,
niin me niin kuin ravut
häikäilemättä

Pelkkää pelleilyä

hullukuu_clownTämähän nyt peräti hullua on, että juuri hullunkuunajassa Kuun tarkastelu herkeää kokonaan. Toisaalta, tästä joskus aloitettiin, tähän sen voisi lopettaakin, sitten kun loppuu. Se oli jo eilen aikaisin aamuyöllä kun Kuu ajelehti hullunkuunaikaan kaksosen merkin alkupuolella. Kaksonen ei merkkinä niin perusta velvollisuuksista, en siis minäkään. Häsläsin kaikenlaista muuta, keskittymisestähän ei tämän merkin alla voi puhua.

Olen havaitsevinani sopivan vastaavuuden kaksosilla ja hullunkuunajalla. Se originaali hullukuu on neitsyen sävyistä puhtaimmillaan, ja saman planeetan energialla myös kaksosissa toimitaan, kuitenkin iloisemmin, hulluttelevammin ja menevämmin. Siksi otin vapauden tulkita, että tässä hullunkuunajassa hulluillaan ja hupsutellaan kevyesti, ei sisäistä ruuvia kireämmälle kiertäen.

Jos jokin pystyy hulluksi tekemään tällaisessa hullunkuunajassa, on se kaksinaamaisuus ja epäluotettavuus. Älähdetäänkö tällaisesta väittämästä?

Perhosen siivillä sellainen ilme
että luulet sen katsovan sinua,
kun se katsoo toisaalle, elämä.

Tahdon

puolikuu_oinasAikaisin aamulla saatiin puolikuu taivaalle niin omakohtaisissa tunnelmissa kuin voi olla, Kuun edetessä eläinradalla oinaassa ja kiertonsa kohta saa näin kasvupuolella sävynsä ravusta. Onkohan vain minussa tämä itsepintainen käsitys, että minän korostaminen on aina pahasta, itsekästä ja epätervettä, niin kovasti korostetaan toisen huomioimista. Itseä ei voi loputtomasti sivuuttaa, joskus on keskityttävä siihen mitä oikeasti itse tahdon, ja nyt ajan henki antaa pienen hetken omaa laatuaikaa.

Oinaskuussa tahtominen on olennaista ja esillä, ja ravun vaihetta kun käydään läpi, tahto nousee perustarpeista. Puolenkuun kohta kierrossa on kuitenkin kynnys, sillä tässä kohdataan haasteet, ja ainakin minun silmääni asetelma näyttää siltä, että ”itset” ovat oikeassa ja haaste asettuu ulkopuolelta sitä vastaan. Jos oinas on hyökkäämistä, on se myös puolustautumista, mikä Kuun energiassa saattaa olla vahvemmin esillä. Eihän itsensä puolustaminen väärin ole? Jos omaa suunnan tai agendan, nyt mitataan kuinka hanakasti ollaan omien sanojen takana. Ja ilmeisesti todellakin aseet tanassa, käväisihän Kuukin juuri vastapäätä Marsia, hallitsijaansa.

puolikuu_himmeäPuolikuun ratkaisukohdassa Kuun olemus muuttuu kaikkein selvimmin, tästä lähtien se on iso Kuu. Samalla puolikuu käskee harkitsemaan, vaikka oinaassa ei pysähdys ole ensimmäisenä mielessä. Tämäkin nopea, virkeä ja reipas Kuu pysähdyttää solmut ja kääntää ne etenemään, osoittaen meille valintojen, tuumauksen ja harkinnan kohtaa. Tämän kuluvan Kuunkierron puitteissa tämänpäiväinen oman linjan etsintä on miltei ainoa kohta juoksussa kun tähän saadaan mahdollisuus, eli solmujen etenemisen aika jää hyvin lyhyeksi, ja laskukuun puolella vieläkin lyhyemmäksi hetkeksi. Jo huomenna torstaina iltapäivällä noin puoli kahdelta Kuu ylittää Kuun alasolmun, mikä uudelleen pysähdyttää solmun ja kääntää sen jälleen normaaliksi. Auringon sijainnista Kuunsolmulinjaan nähden (on tulossa neliöön Kuunsolmuihin eli ollaan tavallaan pimennysjaksojen välimaastossa) johtuu tämänhetkinen hektisyys ja paahtaminen eteenpäin suunnan ja tarkoituksen suhteen. Eikä oinaassa oikein muutenkaan miettimään jäädä, toimitaan ennemmin. Tässä kohdin saattaa olla paikallaan todeta, että Kuun oinaan merkin nopeus ja solmujen pysähtyminen ovat taas ristiriitaisen tuntuisia tapahtuakseen samassa ajassa ja syy-seuraus-suhteessa. Nopean Kuun tahto voittaa, sillä tuumauksen aika on todellakin lyhyt.

Omaehtoisia valintoja tehtävänä, ja siksi on tutkittava, mitä nyt haluan, mitä oikeasti tahdon. Kuu viittaa päättämään nopeasti ja impulsiivisesti. Ei jäädä vatvomaan vaan toimitaan. Kaikkein helpoimmalta tuntuu, jos Kuu omalla henkilökohtaisellakin tasolla kiertäisi kasvupuolella, mutta jos oman kartan Kuu on härkä- tai kaksoskuu ja oma kierto parhaillaan loppuvaiheissaan ennen uutta Kuunpaluuta, voi ajan henki riepotella epämiellyttävästi.

Sumusta sumuun kuljen, ihminen
Vain yhden tiedän

nähdä tahdo en